Hallituksen linjaama julkisten palveluiden yhtiöittäminen osana sote-uudistusta herättää terveydenhuollossa monenlaisia ajatuksia.
Tuoreimpien linjausten mukaan uudistuksessa yhtiöitetään kaikki palvelut, jotka kuuluvat potilaan valinnanvapauden piiriin. Näin on tarkoitus saada eri palveluntuottajat samalle viivalle kilpailemaan keskenään.
HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén kuvaa suhtautumistaan yhtiöittämiseen hyvin kaksijakoiseksi.
Sairaanhoitopiirin johtajana hän näkee yhtiöittämisessä paljon hyvää. HUS on jo ryhtynytkin selvittämään toiminnan yhtiöittämistä Pirkanmaan mallin mukaan.
– Tunnen vetovoimaa siihen, koska koen nykyisen tilanteen epäoikeudenmukaisena. Yksityinen yritys saa myydä palveluita sekä kunnille että itse maksaville asiakkaille. Haluaisin, että me voisimme oikeasti käyttää julkisen sektorin osaamista ja huippuresursseja samalla tavalla.
Lindénin mukaan yksityinen sektori elää tällä hetkellä harmaasta vyöhykkeestä, jolla aliresursoitu julkinen sektori ei toimi niin hyvin kuin ihmiset tarvitsisivat.
– Haluaisin sotkea tämän asetelman täysin ja päästä kilpailemaan siinä. Muuten käy niin, että olemme julkisella puolella auringonlaskun ala. Julkinen raha terveydenhuollossa ei lisäänny.
"Raakile, jossa ristiriitoja"
Kun Aki Lindén pohtii yhtiöittämistä terveyspoliitikkona, näkemykset ovat toisenlaisia.
Ratkaisu on hänestä outo, koska valinnanvapaus ja EU-säännökset eivät edellytä yhtiöittämistä. Esimerkiksi Ruotsissa julkiset terveyskeskukset ovat normaaleja yksiköitä.
Lindén pitää hallituksen sote-linjauksia yhtiöittämisestä vielä epäselvänä raakileena, joka sisältää ristiriitaisia kohtia.
– Muutama tuhat sivua selvittelytekstiä tarvitaan, että tuosta selko tulee.
Lindén katsoo, että yhtiöittäminen ei vähennä kustannuksia, vaan päinvastoin.
– Me kaupallistamme terveyspalvelujen tuotannon, ja se tulee lisäämään palvelutuotantoa ja kilpailua potilaista. Samalla se johtaa tarpeiden ja kysynnän lisääntymiseen, markkinointiin, liikevaihdon kasvuun ja medikalisaatioon.
– Se on ihan eri paradigma kuin vaikka kansanterveystyö oli 70-luvun alussa, ja tarkoittaa jättiloikkaa amerikkalaistyyppiseen terveydenhuoltoon, tosin julkisin varoin, Lindén sanoo.
Lindénin mukaan medikalisaatio on selvä seuraus, kun palveluja markkinoidaan.
– Ota mikä tahansa yksityissektorin mainoslehtinen ja katso, mitä palveluja markkinoidaan. Sehän perustuu siihen, että pyritään luomaan tarpeita. Kunnon liikeyrityksen täytyy lisätä liikevaihtoa.
"Yrityselämän lainalaisuudet"
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja, LT Hanna Tainio oli yllättynyt siitä, missä laajuudessa yhtiöittäminen tuli sote-linjauksissa. Hän toteaa, että kaikki olivat.
Tainio vaatii, että maakuntien yhtiöittämisvelvoitteen seuraukset selvitetään. Yhtiöittäminen ei ole mitenkään yksinkertaista, eikä kaikkea voi yhtiöittää.
Tainio huomauttaa, että yhtiöitä ei varmaan saada aivan samalle viivalle. Julkisilla yhtiöillä on hoidettavanaan velvoitteita, joita yksityisillä ei ole. Ongelmana on myös julkisen vallan käyttö esimerkiksi huostaanotoissa ja pakkohoitopäätöksissä. Niitä ei lain mukaan voi tehdä yhtiössä.
Yhtiöittäminen mietityttää Tainiota myös henkilöstön kannalta.
– Yhtiö voi mennä konkurssiin tai ainakin vähentää väkeä. Tällaisia tilanteita voi tulla. Julkinen ei ole sitten missään erityisasemassa, vaan sitä koskevat yrityselämän lainalaisuudet kaikessa raadollisuudessaankin.
Tainion mukaan yhtiöittämiseen on vaikeaa ottaa tiukkaa kantaa, koska moni asia on vielä selvittämättä. Kustannussäästöjä hän pitää mahdollisena.
– Yhtiöittäminen muuttaa oleellisesti julkista palvelutuotantoa. Suhtaudun siihen tässä vaiheessa tietyllä epäilyksellä, ennen kuin tiedän asiasta enemmän.
"Henkilöstövaihdoksia tulee"
Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen on todennut, että hallituksen tuoreimmat linjaukset ovat parannus aikaisempiin. Hän näkee, että erikoissairaanhoidossa yhtiöittäminen on lähinnä tekninen ratkaisu. Perustason kenttä muuttuu monessa mielessä.
Henkilöstön kannalta merkittävä asia on, että siirtyminen maakunnallisiin yhtiöihin voi vaikuttaa merkittävästikin työsuhteiden ehtoihin. Uudet yhtiöt voivat valita itse, tulevatko ne maakunnallisen työehtosopimuksen piiriin.
Pärnäsen mukaan voi olettaa, että yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden tuleminen mukaan palveluntuottajiksi näkyy terveyskeskusten henkilöstössä. Henkilöstövaihdoksia todennäköisesti tulee.
– Mutta tapahtuuko se niin, että kuntien terveyskeskukset alkavat irtisanoa lääkärikuntaansa, vai ennemminkin niin, että uudet toimijat ovat myös työntekijöiden näkökulmasta houkuttelevampia ja he siirtyvät sinne? Terveyskeskus ei välttämättä potki väkeä pois, vaan se lähtee.
Pärnäsen mukaan on mahdollista, että lääkärien pitkät työsuhteet käyvät entistäkin harvinaisemmiksi. Perusterveydenhuollossa pitkät potilas-lääkärisuhteet olisivat tarkoituksenmukaisia, mutta toisaalta sote-uudistuksen myötä potilaat voivat myös liikkua helpommin lääkärin perässä.
Palveluiden kulutuksen ja medikalisaation kasvuun Pärnänen ei usko.
– Kansallisella tasolla päätetään, mitä tarjotaan. Sen mukaan määrätään raha ja ohjataan maakuntia. Kapitaatiohinnoittelu kannustaa hoitamaan potilaat kerralla kuntoon ja pitämään heidät terveenä, hän sanoo.
"Avoimuus ja läpinäkyvyys kantavia voimia"
Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ajatus yhtiöittämisestä on jo tuttua kauraa. Piiri on yhtiöittänyt osia toiminnoista ja selvittää sitä koko piirin osalta. Johtaja Rauno Ihalaisen mukaan vaihtoehto näyttää hyvältä ja mahdolliselta.
– Olemme erikoissairaanhoidossa valmiita yhtiöittämiseen ja kilpailutilanteeseen, ja pitääkin olla. Peruspalveluissa se on uusi asia ja mietittävä hyvin. Käytännön kysymys on esimerkiksi, miten alueelliset yhtiöt perustetaan.
Ihalaisen mukaan kannattaa tiedostaa, että yhtiö toimii monissa asioissa eri tavalla ja sitä koskee muun muassa konkurssilainsäädäntö.
– Yhtiöiden kohdalla on puhuttu avoimuuden katoamisesta. Se ei välttämättä ole niin. Yhtiö voi kertoa asioista avoimesti, kun niin päätetään. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden on oltava kantavia voimia terveydenhuollossa.
Ihalainen muistuttaa, että yhtiöittäminen saatetaan keskustelussa helposti sekoittaa yksityistämiseen. Termeissä on oltava tarkkana.
Järjestöille ei yhtiöittämisvelvoitetta
Sote- ja aluehallintouudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti täsmensi keskiviikkona aiempia linjauksia ja ilmoitti, että ne eivät ota kantaa järjestöjen yhtiöittämiseen.
Pöystin mukaan järjestöiltä ei edellytetä yhtiöittämistä, mutta se voi olla järkevää niiden omista lähtökohdista.
Pöysti toteaa myös, että lainvalmistelussa täytyy vielä miettiä tarkemmin, miten järjestäjän ja tuottajan välinen tehtävänjako tapahtuu virkavastuulla olevissa tehtävissä kuten pakkohoitopäätöksissä.
– Ajatus on, että perustuslain tarkoittamaa merkittävää julkista valtaa käyttää maakunta järjestäjänä, eli järjestäjä on aina vastuussa viranomaistoiminnasta kokonaisuutena, Pöysti sanoo STM:n videohaastattelussa.
Kirjoittaja:
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Kimmo Brandt
Julkaistu lääkärilehden verkkosivuilla
