Lääkehoidon ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhdistäminen vähensi selvästi alkoholiriippuvaisten potilaiden juomista ja paransi heidän elämänlaatuaan, osoittaa LL Esti Laaksosen väitöstutkimus. Hän tutki yhdistelmähoidontehoa alkoholiriippuvuuden hoidossa terveyskeskuksissa, työterveydenhuollossa ja A-klinikoissa.
Hoitotutkimuksessa, jonka kokonaiskesto oli 2,5 vuotta, vertailtiin kolmea alkoholiriippuvuuden hoitoon tarkoitettua lääkettä: naltreksonia, akamprosaattia ja disulfiraamia. Lääkityksen ohella käytettiin tähän tutkimukseen laadittua, kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvaa, potilaalle tarkoitettua opaskirjaa ”Voittajana Perille”. Lisäksi selvitettiin alkoholin kulutuksen vähenemisen vaikutusta elämänlaatuun, mielialaan sekä tupakointiin.
Disulfiraami alkuvaiheessa tehokkaampi
Potilaat, jotka käyttivät yhdistelmähoitoa, vähensivät merkitsevästi alkoholin käyttöään ja heidän elämänlaatunsa parani.
Disulfiraami oli alkuvaiheessa tehokkaampi kuin muut tutkimuksessa käytetyt lääkkeet vähentämään runsasta juomista, juomisen aloittamista ja viikoittaista alkoholinkulutusta sekä lisäämään raittiiden päivien määrää, mutta ryhmien väliset erot alkoivat tasoittua 6 kuukauden jälkeen. Tulosten perusteella disulfiraamilääkkeellä voi olla vaikutusta myös tupakoinnin lopettamiseen.
Tutkimus osoitti myös, että makeamieltymyksen ja naltreksonihoidon tehon välillä on yhteys; naltreksoni tehosi paremmin niihin, jotka olivat mieltyneet makeaan.
– Ero makeamieltymyksessä saattaakin olla yksi selitys sille, miksi naltreksoni ei näytä tehoavan kaikkiin alkoholiongelmaisiin, väittelijä toteaa.
Potilaat sitoutuivat hyvin naltreksonihoitoon ja hoito tehosi myös silloin, kun lääke otettiin vain tarvittaessa säännöllisen lääkityksen sijaan.
Huonoimmin hoitoon sitoutuivat potilaat, joilla oli enemmän alkoholiriippuvuuden aiheuttamia oireita, vahva alkoholin himo, ja jotka eivät kyenneet pitämään juomapäiväkirjaa. Myös työttömyys ja nuori ikä heikensivät hoitoon sitoutumista.
– Alkoholiriippuvuuden haittoja voi vähentää lääkehoidon, kognitiivisen käyttäytymisterapian ja hyvän hoitoon sitoutumisen avulla. Hoidosta saatava hyöty on todennäköisesti pitkäaikainen, koska osa myönteisistä tuloksista säilyi yli kaksi vuotta. Tässä tutkimuksessa käytetty hoito-ohjelma on selkeä ja mahdollinen toteuttaa suomalaisessa terveydenhuollossa, Laaksonen summaa väitöstutkimuksen tuloksia.
LL Esti Laaksonen väittelee 5. kesäkuuta 2015 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Alkoholiriippuvuuden hoitotulokseen vaikuttavat tekijät".
Lue myös:
Puolisoni alkoholismi
13 faktaa: Alkoholiriippuvuuden hoito
"Alkoholismi on sairaus, josta voi toipua"
Lähde:
Helsingin yliopisto
Kuva:
Panthermedia
