Ensikertalaisuuskiintiö vaikutti lääketieteellisten tiedekuntien kesän 2019 opiskelijavalinnoissa aiempaa enemmän.
Ei-ensikertalaisia hakijoita, joiden pisteet olivat paremmat kuin alimmilla hyväksytyksi tulleilla ensikertalaisilla, jäi valitsematta kaikissa yliopistoissa.
– Tämä näkyi ensimmäistä kertaa ihan selvästi, kertoo lääketieteellisten alojen yhteisvalinnan koordinaattori Minna Hallia Oulun yliopistosta.
Ensikertalaisille on varattu 65 prosenttia aloituspaikoista. Ensikertalaisia ovat ne hakijat, jotka eivät ole ottaneet vastaan opiskelupaikkaa korkeakoulussa vuoden 2014 jälkeen tai eivät ole aikaisemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa.
– Näin siis valituksi tuli ensikertalaisia, joilla oli vähemmän pisteitä kuin ei-ensikertalaisilla hakijoilla, Hallia kertoo.
Ensimmäinen hakutoive toteutui 80 prosentilla
Lääketiedettä haki opiskelemaan noin 7 000 hakijaa, joista reilut 700 sai opiskelupaikan. 80 prosenttia valituista pääsi siihen yliopistoon, jonka oli asettanut ensimmäiseksi hakutoiveekseen.
Naisten osuus on edelleen lisääntynyt lääketieteellisiin tiedekuntiin hakevien joukossa.
– Hakijoista alkaa olla naisia jo kaksi kolmasosaa. Se tietenkin näkyy myös hyväksyttyjen määrissä. Kaikista lääketiedettä opiskelemaan hyväksytyistä on naisia nyt 63,5 prosenttia, Hallia kertoo.
Lääkikseen päässeistä oli miehiä vajaan prosentin verran enemmän kuin viime vuonna.
Itä-Suomen yliopistossa naisten määrä tasoittui hieman: kun viime vuonna valituista oli naisia 72 prosenttia, niin nyt heitä oli 62,5 prosenttia. Turussa naisten määrä valituista kasvoi viime vuoden 58 prosentista 63 prosenttiin.
– Miten miehiäkin innostettaisiin hakemaan lääketieteelliseen? Tätä kannattaisi pohtia yliopistoissa ja Lääkäriliitossakin, Hallia kehottaa.
Kirjoittaja
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva
Nina Kaverinen
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 2.8.2019.
