Yhä useammin vastaanotolle tulee potilas, jolle on tehty jokin esteettinen toimenpide. Yleisin lääkäreiden esittämä rintaimplantteja koskeva kysymys liittyy plastiikkakirurgi Heikki Kupin mukaan mammografiaan. Kupin mukaan implantin sisältävän rinnan saa puristaa mammografialaitteeseen. Lisäksi on syytä tehdä ultraäänitutkimus.
Myös vaarallisista rintaimplanttimerkeistä tulee kysymyksiä. Kupin mukaan toistaiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä listaa vaarallisista implanttityypeistä, koska riski-implanteilla on rinnakkaistyyppejä, joita ei ole nimetty virallisesti poistettavaksi. Asiaa kannattaa hänen mukaansa kysyä plastiikkakirurgeilta. Ongelmana on, että ulkomailla laitettujen implanttien tyyppi ei aina ole selvillä.
Rasvansiirtoja paljon tekevä plastiikkakirurgi Hilkka Peltoniemi sanoo, että rintoja tutkivan radiologin on syytä tietää rasvansiirrosta. Siirto selittää rinnassa mahdollisesti näkyvät öljykystat tai pienet pyöreät kalkkijäämät.
Oikein tehty rasvansiirto ei kuitenkaan Peltoniemen mukaan haittaa kasvainten havaitsemista. Jos rasvaa on tungettu rintaan liikaa ja sitä on laitettu itse rauhaskudokseen, voivat muodostuvat kudoskyhmyt vaikeuttaa kasvaimen erotusta.
Toimenpiteiden määrä kasvaa
Ryppyjä siloittava botuliinitoksiini A -pistos voi joskus harvoin aiheuttaa silmäluomen roikkumista, kaksoiskuvien näkemistä tai suun vinoutta. Ongelmat johtuvat plastiikkakirurgi Eeva Siitarin mukaan siitä, että aine on joko pistetty väärään paikkaan tai se on kulkeutunut sinne piston jälkeen.
Potilas ei välttämättä yhdistä oireita pistokseen, koska vaikutus voi alkaa vasta kahdenkin viikon päästä pistoksesta.
Ainoa hoitokeino on odottaa aineen vaikutuksen poistumista. Vaikutusaika on noin neljä kuukautta.
Täyteaineena käytettävän hyaluronihappopistoksen mahdollisia ongelmia ovat allergiset reaktiot, tulehdukset ja granuloomien muodostuminen. Täyteaineet on myös yhdistetty autoimmuunisairauksiin.
Siitari muistuttaa, että ongelmat ovat ylipäätään harvinaisia. Hän arvioi kuitenkin esteettisten toimenpiteiden suosion ja siten myös ongelmien määrän olevan kasvussa. Hän perustaa arvionsa Suomen ja Yhdysvaltojen pistosmäärien eroon. Suomessa pistetään tällä hetkellä noin 5 000 botuliinitoksiinipistosta ja 10 000 hyaluronipistosta vuosittain. Yhdysvalloissa laitetaan yli 10 miljoonaa pistosta vuodessa.
Kattavia tilastoja Suomessa tehdyistä esteettisistä toimenpiteistä ei tiettävästi ole.
Villit käytännöt puhuttavat
Haastatellut plastiikkakirurgit pitävät haittavaikutuksia isompana ongelma sitä, että alalla on paljon villejä käytäntöjä. Heidän mukaansa toimenpiteitä, esimerkiksi pistoshoitoja tai laserhoitoja, tekevät henkilöt, joilla ei ole mitään terveydenhuollon koulutusta. Myös käytettyjen aineiden alkuperä voi olla hämärä.
Hilkka Peltoniemi kertoo hoitaneensa myös sellaisia potilaita, joille yleislääkäri on tehnyt vaativia toimenpiteitä hankkimillaan laitteilla ”kylmiltään”, ilman koulutusta. Heillä on ilmennyt hankalia ongelmia esimerkiksi kasvoissa tai peniksessä.
Villin tilanteen korjaamista on Peltoniemen arvion mukaan hidastanut potilaiden häpeä, joka estää heitä ajamasta asioitaan. Peltoniemi on yhdessä kollegojensa kanssa ollut yhteydessä viranomaisiin, muun muassa Valviraan.
Valvira on johtaja Tarja Holin mukaan keskustellut Fimean ja turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin edustajien kanssa ja on tehnyt esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle lainsäädäntötarpeen selvittämisestä.
Heikki Kupin arvion mukaan myös uudistuva EU:n Medical devices-direktiivi tulee puuttumaan esteettisissä toimenpiteissä käytettävien laitteiden käyttöoikeuksiin.
Minna Pihlava
toimittaja
Julkaistu Lääkärilehdessä 12/13.
