Bakteerien mikrobilääkeresistenssi on yleistä sekä korkean että matalan tulotason maissa, paljastuu WHO:n ensimmäisestä mikrobilääkeresistenssiä koskevasta raportista.
Maailman terveysjärjestö WHO on kiinnittänyt erityistä huomiota mikrobilääkeresistenssin yleistymiseen viimeisen parin vuoden aikana. WHO julkaisi toimintaohjelman resistenssin torjuntaan vuonna 2015.
Toimintaohjelman yhdeksi osaksi perustettiin maailmanlaajuinen seurantaverkosto (GLASS, Global Antimicrobial Resistance Surveillance System), jonka ensimmäinen raportti on juuri julkaistu.
– Raportti vahvistaa mikrobilääkeresistenssin vakavan tilanteen maailmanlaajuisesti, sanoo Marc Sprenger, WHO:n mikrobilääkeresistenssisihteeristön johtaja.
– Osa maailman yleisimmistä – ja potentiaalisesti kaikkein vaarallisimmista – infektioista on osoittautumassa lääkkeille vastustuskykyisiksi, Sprenger sanoo.
Resistenssi vaihtelee eri maissa
WHO:n ensimmäisessä seurantaraportissa yleisimmin raportoidut mikrobilääkkeelle vastustuskykyiset bakteerit olivat Escherichia coli, Klebsiella pneumoniae, Staphylococcus aureus, sekä Streptococcus pneumoniae.
Veriviljelypositiivisten infektioiden joukosta se osuus, joissa infektion aiheutti ainakin yhdelle yleiselle antibiootille resistentti bakteeri, vaihteli suuresti eri maiden välillä. Vaihteluväli oli nollasta 82 prosenttiin.
Keuhkokuumeen hoitoon vuosikymmeniä käytetyn penisilliinin kohdalla vaihteluväli oli nollasta 51 prosenttiin.
Siprofloksasiinille vastustuskykyisten virtsatietulehdukseen liittyvien E.coli–bakteerien yleisyys vaihteli eri maissa 8 – 65 prosentin välillä.
WHO:n seurantaverkostossa on tällä hetkellä mukana 52 valtiota, joista 22 valtiota toimitti ensimmäiseen raporttiin tiedot antibioottiresistenssistä. Joukossa on sekä korkean tulotason maita että matalan tulotason maita.
WHO kannustaa valtioita rakentamaan kansallisia verkostoja seuraamaan mikrobilääkeresistenssiä ja tuottamaan siitä luotettavaa tietoa
kirjoittaja:
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
