Vuorotyötä tekee useampi kuin joka kymmenes suomalainen. Eurooppalaisten tilastojen mukaan jopa 75 prosentilla on epätyypillinen työaika. Silti tutkimustietoa hoitokeinoista vuorotyön haittoihin on erittäin niukasti.
Erityisen vähän on tutkittu lääkehoitoja, joilla pyritään tukemaan nukkumista tai virkistämään valveillaoloa. Cochrane Libraryn tuoreessa katsauksessa löydettiin vain 15 tutkimusartikkelia, joissa oli testattu vuorotyöläisten käyttämiä käsikauppa- ja reseptilääkkeitä. Niissä oli mukana 718 henkilöä eri maissa.
– Yhdeksässä tutkimuksessa käsikauppalääkkeenä käytetty melatoniini auttoi vuorotyöläisiä nukkumaan hieman kauemmin. Uni piteni keskimäärin vain 24 minuuttia, mikä on liian vähän, sillä vasta parin tunnin unilisällä olisi merkitystä, toteaa katsauksen ensimmäinen kirjoittaja, ylilääkäri Juha Liira Työterveyslaitokselta.
Muissa tutkimuksissa on keskitytty kofeiinin ja kahden piristävän lääkkeen, modafiniilin ja armodafiniliinin, vaikutuksiin yövuoron aikaisen uneliaisuuden hoidossa. Yhdessä tutkimuksessa kofeiini vähensi uneliaisuutta, kun työntekijät ottivat nokoset ennen yövuoroa. Lääkeaineet lisäsivät kyllä tarkkaavaisuutta ja vähensivät uneliaisuutta, mutta aiheuttivat myös usein vaikeita sivuvaikutuksia.
– Haittojen yleisyys ja hyödyn vähäisyys ovat estäneet niiden hyväksymisen vuorotyöntekijöiden lääkehoidoksi, Juha Liira toteaa.
Unilääke ennen aamuvuoroa saattaa auttaa
Unilääkkeestä (Zoplicone) löytyi yksi tutkimus, jonka mukaan unilääke ei auttanut vuorotyöläisiä nukkumaan päivällä yhtään paremmin kuin lumelääke.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä kuitenkin toteaa, että vaikka tutkimusnäyttöä ei vielä ole, käytännön kliininen kokemus on osoittanut unilääkkeiden auttavan joissain tapauksissa.
– Käytännön kokemusta on saatu siitä, että etenevässä vuorotyöjärjestelmässä unilääke voi parantaa yöunta ennen aamuvuoroa. Kolmivuorotyöhän merkitsee yleensä hyvin varhaisia aamuvuoroja, jolloin tutkimuksissa on havaittu unirytmin ja virkeyden kärsivän, kun nukahtamis- ja heräämisajat vaihtelevat, Mikko Härmä toteaa.
Härmä muistuttaa, että eniten tutkimusta on tehty ja näyttöä saatu vuorotyöjärjestelyjen sekä vuorotyöläisen terveellisten eämäntapojen suotuisista vaikutuksista.
Myöhemmin on tulossa lisää Cochrane-katsauksia vuoro- ja yötyötä koskevista tutkimuksista, ja ne keskittyvät juuri työaikajärjestelyihin ja fysiologisiin mekanismeihin sekä esimerkiksi kirkasvalohoidon vaikutuksiin.
– Koska näyttö lääkehoidoista on vähäisestä tutkimuksesta johtuen näin niukkaa, tarvittaisiin ehdottomasti lisää tutkimusta. Voi olla, että lääkkeiden vaikutusten tutkimusta kunnolla suunnitelluissa koeasetelmissa pidetään epäeettisenä, koska työntekijöiden ei tulisi tarvita lääkkeitä selvitäkseen työssään. Tämä ei kuitenkaan saisi estää tutkimusta, sillä esimerkiksi terveydenhuollossa, liikenteessä ja turvallisuusaloilla joudutaan väistämättä tekemään vuoro- ja yötyötä, Juha Liira muistuttaa.
Mikko Härmä kaipaa ennen kaikkea suomalaista tutkimusta, koska meillä tehdään paljon juuri jakso- ja vuorotyötä eikä pelkkää yötyötä, kuten monissa muissa maissa.
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
Kirjoittanut:
Ulla Järvi
toimittaja
Lähteet:
STM
Pharmacological interventions for sleepiness and sleep disturbances caused by shift work
Kuva:
Panthermedia
