Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksessa havaittiin, että alle puolet terveyskeskuksista pyrkii pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluja käyttävien potilaiden systemaattiseen tunnistamiseen omana asiakasryhmänään. Silloinkin, kun potilaita tunnistetaan, siinä ei käytetä yhtenäisiä kriteerejä.
Tarkastusviraston kyselyyn vastanneista 118 terveyskeskuksesta 25 prosenttia pohjaa asiakkaiden tunnistamisen kirjalliseen ohjeistukseen. Lähes kahdella kolmesta terveyskeskuksesta ei ole ohjeistusta lainkaan. VTV:n mukaan kirjallinen ohjeistus auttaisi yhdenmukaistamaan käytäntöjä ja varmistaisi potilaiden tasapuolisen kohtelun.
Vain osalla paljon palveluja käyttävistä potilaista on hoitosuunnitelma. VTV:n mukaan yksilöllinen koordinointi ottaisi potilaan tarpeet paremmin huomioon. Nyt potilaat ovat eriarvoisessa asemassa, koska vain osa terveyskeskuksista tarjoaa yksilöllistä hoidon koordinointia.
Paikoin asiakastieto välittyy huonosti palveluntuottajien välillä. Tietojen vaihtoa pitäisi parantaa. Potilasjärjestelmien integraatiosta olisi apua.
VTV:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön pitäisi laatia potilaiden tunnistamiseen yhtenäinen kriteeristö. Keskeistä on tunnistaa potilaan tarpeet, seurata palvelujen käyttöä ja kohdella potilaita yhdenvertaisesti.
VTV painottaa, että kunnat ja valtio käyttävät merkittävästi resursseja paljon palveluja käyttävien potilaiden perusterveydenhuoltoon, mutta potilaiden kokonaismäärästä on puutteellisesti tietoa. Taloudellisia resursseja pitäisi suunnata ehkäisevien palveluiden tarjontaan. Valtiontaloudellinen merkitys on huomattava: Potilaiden tarpeiden jättäminen huomiotta voi johtaa laajempien ja kalliimpien sosiaali- ja terveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannusten kasvuun.
Kirjoittaja:
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Sami Perttilä
Uutinen on julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
