Työnantaja ei saa antaa varoitusta influenssarokotuksesta kieltäytyneelle työntekijälle. Apulaisoikeusasiamies antoi huomautuksen näin menetelleelle Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille Tartuntatautilaki kuitenkin velvoittaa työnantajan huolehtimaan siitä, etteivät rokottamattomat hoida riskiryhmiä kuin poikkeustapauksissa.
Miten apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on muuttanut käytäntöjä KYS:ssä, lääkärien pääluottamusmies Anu Muraja-Murro?
– Talo muutti käytäntöjä jo ennen päätöstä. Ohjeistuksia ei tulkita enää niin tiukasti kuin aluksi. Rokotus on vapaaehtoinen mutta suositeltava. Rokottamattomille etsitään korvaavaa työtä.
Voiko rokotuksesta kieltäytyneen lääkärin irtisanoa, jos työnantajalla ei ole osoittaa hänelle muuta työtä?
– On epätodennäköistä, ettei lääkärille ole osoittaa korvaavaa työtä. Ison talon etu on, että meillä on monenlaista kehittämis- ja hallintotyötä, jossa ei tarvitse olla suorassa potilaskontaktissa. En näkisi pienessäkään yksikössä todennäköisenä vaihtoehtona irtisanomista tästä syystä.
Oletko samaa mieltä, Lääkäriliiton lakimies Heli Hartman-Mattila?
– Lääkäreille voidaan usein osoittaa korvaavaa työtä. Jos isossa yksikössä muutama lääkäri kieltäytyy rokotuksesta esimerkiksi allergian tai muun syyn vuoksi, heille kyllä keksitään muuta työtä influenssakauden ajaksi.
Mutta entä jos teoriassa sata työntekijää kieltäytyisi rokotuksesta? Heillähän on siihen oikeus, kun taas työnantajalla on tartuntatautilain perusteella velvollisuus huolehtia, että riskiryhmiä hoitavien rokotukset ovat kunnossa.
Juridisesti arvioiden tilanne olisi melko haastava, jos iso joukko jättäisi rokotteen ottamatta, eikä heille faktisesti olisi osoittaa muuta työtä koko influenssakauden ajaksi.
Tämä korostuu mitä pienemmästä työnantajasta on kyse ja niiden työntekijöiden kohdalla, joiden mahdollisuudet tehdä muuta työtä ovat vähäisemmät.
Minkä verran apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu koskettaa KYS:n lääkäreitä, Anu Muraja-Murro?
– Meillä oli viime vuonna erinomainen rokotuskattavuus. Yli 700 lääkäristä vain kaksi oli rokottamatta. Sen isompaa prosenttia ei pysty juuri saamaan.
Kun tiukempi ohjeistus oli käytössä, lääkäreitä ei ollut varoituksen saaneissa.
Onko lain tulkinta nyt selkiytynyt?
– Reilu peli työntekijöitä kohtaan olisi, että koko maassa olisi samanlaiset käytännöt. Kun laki tuli, meidän sairaanhoitopiirimme tulkitsi sitä varmaan tiukimmin koko maassa. Työnantajallekin olisi helpompi, jos olisi selvät ohjeet, miten tulkita lakia.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan työnantaja ei voi vaatia työntekijältä kirjallista selvitystä rokotussuojasta, vaan suullinen ilmoitus riittää. Miten asia hoituu KYS:ssä?
– Meillä on sähköinen HR-työpöytä, jota kautta haetaan lomat ja koulutukset. Tänne käydään itse merkkaamassa ruksilla tieto rokotuksesta ja päivämäärä.
Kirjoittaja
Heli Väyrynen
toimittaja
ARtikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 42/2019.
