Ihmisellä on imusolmukkeita eri puolella keho: kaulalla, leuan alla, kainaloissa, nivusissa sekä kyynär- ja polvitaipeissa.
Myös elimistön sisällä on imusolmukkeita, joita ei voi käsin tuntea.
Imusolmukkeet ovat yhteyksissä toisiinsa imusuoniston kautta.
Hoidot kehittyvät jatkuvasti ja niiden tulokset paranevat koko ajan.
Välillä imusolmukkeet suurentuvat ilman syytä, mutta jos patti kainalossa tai muualla imusolmukekohdassa vaivaa pidempään kuin 1-2 viikkoa, sitä kannattaa käydä näyttämässä lääkärille. Kyseessä voi olla imusolmukesyöpä eli lymfooma (imukudossyöpä).
Aina imusolmukesyöpä ei ilmoita olemassa olostaan pattina. Noin kolmasosalla potilaista se saattaa oireilla yleisoirein: kuumeilulla, yöhikoilulla ja painon laskuna.
Suurentuneet imusolmukkeet ovat kehon sisällä ja ne voidaan havaita vain kuvantamistutkimuksen avulla. Jos tauti on levinnyt luuytimeen, sen merkkinä voi olla anemiaa, mustelmia ja tulehdusoireita.
Miten imusolmukesyöpä todetaan?
Lymfooma varmistetaan kudosnäytteellä, joka otetaan sairastuneesta kohdasta.
Jotta saadaan tietää, onko sairaus levinnyt, tehdään yleensä tietokonekerroskuvaus. Tarvittaessa voidaan tehdä myös muita kuvantamistutkimuksia ja ottaa luuydinnäyte.
Onko imusolmuke syöpä vaarallinen?
Imusolmukesyöpiä on useita kymmeniä eri alatyyppejä. Osa lymfoomista on rauhallisia eivätkä tarvitse hoitoa.
Jotkut lymfoomat kuitenkin leviävät nopeasti ja niiden hoito pitää aloittaa välittömästi diagnoosin selvittyä.
Hodgkinin lymfooma ilmenee useimmiten nuorilla aikuisilla ja sen parantumisennuste on erittäin hyvä.
Miten imusolmukesyöpää hoidetaan?
Imusolmukesyövän hoito riippuu lymfooman alatyypistä, sen levinneisyydestä sekä potilaan yleistilasta.
Jos imusolmukesyöpä on paikallinen ja rajoittunut yhteen imusolmukkeeseen, se voidaan hoitaa sädehoidolla. Sädehoito parantaa usein syövän.
Jos sairaus on levinnyt, sitä hoidetaan yleensä solunsalpaajalääkityksellä. Usein käytetään solunsalpaajien yhdistelmää ja lisäksi sädehoitoa voidaan käyttää täydentävänä tai oireenmukaisena hoitona.
Imusolmukesyöpiä on useita kymmeniä eri alatyyppejä. Osa lymfoomista on rauhallisia eivätkä tarvitse hoitoa.
Levinnyttä imusolmukesyöpää on yleensä vaikea hoitaa niin, että se katoaisi kokonaan.
Joskus hoito voi olla itse tautia vaarallisempaa ja esimerkiksi iäkkäillä potilailla usein seurataan taudin etenemistä ja puututaan siihen vasta, kun tauti alkaa haitata.
Levinnyt imusolmukesyöpä saadaan usein lääkityksellä kuriin, mutta se uusii helposti.
Nykyään imusolmukesyövän hoidossa voidaan käyttää myös biologisia hoitoa. Jos lymfooma uusi nopeasti hoidon loppumisen jälkeen, voidaan joissa alatyypeissä harkita kantasoluhoitoa.
Hoidot kehittyvät jatkuvasti ja niiden tulokset paranevat koko ajan.
Miten imusolmukesyöpää voi ehkäistä?
Imusolmukesyövän puhkeamista ei voi ehkäistä itse. Lymfoomalle altistaa yleensä ikä.
Lymfoomia todetaan yli 1500 suomalaisella vuodessa. Niihin sairastuneiden keski-ikä on 70 vuotta.
Nuoremmalla iällä puhkeava Hodgkinin lymfooma tavataan noin 150 henkilöllä vuodessa.
