Lähinnä muistioirein ilmenevää lievää kognitiivista heikentymää (MCI) on tarkasteltu ensisijaisesti suhteessa dementian riskiin, ja näistä potilaista 10–15 %:n vuodessa on arvioitu saavan Alzheimerin taudin diagnoosin. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota myös potilaan toipumisen mahdollisuuteen lievästä kognitiivisesta häiriöstä, joskin arviot vaihtelevat laajasti (4,5–53 %). Vaihtelulle voi olla monta selitystä: diagnoosiin on voitu päätyä niukoin arviointimenetelmin, potilaan kognitiivista testisuoritusta ovat voineet haitata mm. hoitamaton masennus, elämäntilanteiden stressireaktiot, heikentynyt muu terveydentila, lääkkeiden sivuvaikutukset ja tilapäiset aineenvaihdunnan häiriöt. Australialaistutkimuksessa on nyt selvitetty, millaiset tekijät ovat yhteydessä lievän kognitiivisen heikentymän korjaantumiseen.
Sydney Memory and Ageing Study -tutkimuksessa oli alun alkaen pitkittäisseurannassa 1 037 potilasta (70–90 v), joista lopulliseen analyysiin jäi 234. Karsintaa aiheuttivat mm. arviointia mahdollisesti vaikeuttavat psykiatriset ja muut sairaudet, dementiadiagnoosi, MMSE-pisteiden jääminen alle 24:ään, tietojen puutteellisuus ja seurannan katkeaminen. Neuropsykologisen testauksen optimoimiseksi tutkimuksesta suljettiin pois myös henkilöt, jotka olivat oppineet englannin kielen vasta yli 10 vuoden iässä. Lievän kognitiivisen heikentymän diagnoosin vahvisti useiden testistöjen avulla asiantuntijapaneeli, joissa toimi neurologeja, geriatreja ja neuropsykologeja.
Alun perin kaikilla 234 potilaalla oli diagnoosina lievä kognitiivinen heikentymä. Kahden vuoden seurannan jälkeen 157:n diagnoosi pysyi samana, 66 katsottiin kognitiivisesti normaaleiksi ja 11:n tila oli heikentynyt dementiaksi. Regressioanalyysissä oli tilastollisesti merkitseviä huonon ennusteen merkkejä sellaisilla potilailla, joilla oli usean kognitiivisen alueen häiriöitä, kohtalainen tai vaikea kognitiivinen häiriö ja artriitteja. Viimeksi mainittua yhteyttä tulkittiin varoen, sillä kipu- ja muilla lääkkeillä voi olla haitallinen vaikutus kognitioon.
Lievän kognitiivisen heikentymän diagnoosista toipumista ennakoivat korkeampien aivotoimintojen aktiivisuus, kiinnostuneisuus uusiin kokemuksiin, hyvä näkö, hyvä hajuaisti, aivoissa vasemman hippokampuksen ja amygdalan suurempi volyymi ja diastolisen verenpaineen laskeminen seurannan aikana. Potilaat, jotka jäivät pois lopullisesta analyysistä, eivät todennäköisesti olisi toipuneet häiriöstä, koska heidän MMSE-pisteensä olivat jonkin verran matalammat.
Tämä tutkimus osoittaa, että muiden terveyden häiriötekijöiden väistyttyä kohtalainen joukko potilaista voi toipua lievästä kognitiivisesta heikentymästä normaaliin tilaan. Lievän kognitiivisen häiriön diagnoosi olisi huolellisesti arvioitava suhteessa muuhun terveydentilaan riittävän seuranta-ajan puitteissa.
Sachdev PS, Lipnicki DM, Crawford J ym. Factors predicting reversion from mild cognitive impairment to normal cognitive functioning: A population-based study. PLoS ONE 2013;8(3):e59649. doi:10.1371/journal.pone.0059649.
Päivi Hartikainen
neurologi, dos.
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 17/13.
