Monien muistisairauksien etiologia tunnetaan huonosti. Aivojen tulehdus näyttää kuitenkin olevan merkittävä tekijä ainakin Alzheimerin taudin patofysiologiassa (11 Bettcher BM, Tansey MG, Dorothée G, Heneka MT. Peripheral and central immune system crosstalk in Alzheimer disease - a research prospectus. Nat Rev Neurol 2021;17:689–701.). Myös monet Alzheimerin taudille altistavat geenit liittyvät immuunijärjestelmän toimintaan (22 Wightman DP, Jansen IE, Savage JE ym. A genome-wide association study with 1,126,563 individuals identifies new risk loci for Alzheimer’s disease. Nat Genet 2021;53:1276–82.). Tämä herättää kysymyksen infektioiden merkityksestä muistisairauksien kehittymisessä.
Voisiko vakavaan infektioon liittyvä tulehdus vaikuttaa muistisairauksien syntyyn vaurioittamalla aivoja tai laukaisemalla aivoissa kroonistuvan tulehdustilan? Tai voisiko jopa Alzheimerin taudin tärkeä patologinen piirre, amyloidiplakkien kertyminen, olla merkki elimistön mikrobien vastaisen puolustusjärjestelmän aktivoitumisesta (33 Itzhaki RF, Lathe R, Balin BJ ym. Microbes and Alzheimer’s Disease. J Alzheimers Dis 2016;51:979–84.)?
Ajatus yhteydestä infektioiden ja muistisairauksien välillä ei ole uusi, mutta viime vuosina se on saanut uutta tuulta alleen. Yhtenä syynä ovat olleet havainnot amyloidiplakkeja muodostavan beeta-amyloidin antimikrobisista ominaisuuksista (33 Itzhaki RF, Lathe R, Balin BJ ym. Microbes and Alzheimer’s Disease. J Alzheimers Dis 2016;51:979–84.,44 Abbott A. Are infections seeding some cases of Alzheimer’s disease? Nature 2020;587:22–5.). Toiseksi laajoissa epidemiologisissa tutkimuksissa useat vakavat infektiot, kuten sairaalahoitoa vaatinut keuhkokuume, sepsis ja virtsatieinfektio, ovat olleet yhteydessä lisääntyneeseen muistisairauden vaaraan (55 Muzambi R, Bhaskaran K, Smeeth L, Brayne C, Chaturvedi N, Warren-Gash C. Assessment of common infections and incident dementia using UK primary and secondary care data: a historical cohort study. Lancet Healthy Longev 2021;2(7):e426–35.). Vakavan sepsiksen on myös havaittu voivan vaikuttaa kognitiiviseen suorituskykyyn vielä pitkään akuutin taudin jälkeen (66 Iwashyna TJ, Ely EW, Smith DM, Langa KM. Long-term cognitive impairment and functional disability among survivors of severe sepsis. JAMA 2010;304:1787–94.).
Ajatus yhteydestä infektioiden ja muistisairauksien välillä ei ole uusi.
Omassa tutkimuksessamme tarkastelimme laajaa joukkoa sairaalahoitoa vaatineita infektioita suomalais-brittiläisessä monikohorttiaineistossa (77 Sipilä PN, Heikkilä N, Lindbohm JV ym. Hospital-treated infectious diseases and the risk of dementia: a large, multicohort, observational study with a replication cohort. Lancet Infect Dis 2021;21:1557–67.). Havaitsimme siinä lisääntyneen muistisairauden vaaran, joka ei ollut spesifinen tietyille infektioille vaan oli havaittavissa useissa infektioryhmissä.
Tutkimuksissa infektiot ovat olleet vahvemmin yhteydessä verisuoniperäiseen muistisairauteen kuin Alzheimerin tautiin (55 Muzambi R, Bhaskaran K, Smeeth L, Brayne C, Chaturvedi N, Warren-Gash C. Assessment of common infections and incident dementia using UK primary and secondary care data: a historical cohort study. Lancet Healthy Longev 2021;2(7):e426–35.,77 Sipilä PN, Heikkilä N, Lindbohm JV ym. Hospital-treated infectious diseases and the risk of dementia: a large, multicohort, observational study with a replication cohort. Lancet Infect Dis 2021;21:1557–67.). Tämä sopii yhteen eläinkokeista saadun näytön kanssa (88 Sweeney MD, Sagare AP, Zlokovic BV. Blood-brain barrier breakdown in Alzheimer disease and other neurodegenerative disorders. Nat Rev Neurol 2018;14:133–50.). Onkin mahdollista, että infektioiden aiheuttama tulehdus voi vaurioittaa verisuonia ja veri-aivoestettä, niin että aivoihin syntyy pieniä verenvuotoja, edeemaa ja hypoksiaa (88 Sweeney MD, Sagare AP, Zlokovic BV. Blood-brain barrier breakdown in Alzheimer disease and other neurodegenerative disorders. Nat Rev Neurol 2018;14:133–50.). Vaurioituneen veri-aivoesteen läpi aivoihin voi myös päästä neurotoksisia plasman komponentteja, tulehdussoluja ja verenkierrossa olevia patogeeneja, mikä johtaa aivojen tulehdustilaan (88 Sweeney MD, Sagare AP, Zlokovic BV. Blood-brain barrier breakdown in Alzheimer disease and other neurodegenerative disorders. Nat Rev Neurol 2018;14:133–50.).
Toisaalta epidemiologisissa löydöksissä ei välttämättä ole kyse syy-seuraussuhteesta. Koska muistisairauden prekliiniset patofysiologiset muutokset alkavat usein jopa vuosikymmeniä ennen kliinistä diagnoosia, on mahdollista, että yhteyden taustalla onkin alkavaan Alzheimerin tautiin ja verisuoniperäiseen muistisairauteen liittyvä immuunijärjestelmän heikkeneminen, joka lisää infektioiden todennäköisyyttä jo ennen kuin muistisairaus on kliinisesti havaittavissa. Myös kaksisuuntainen yhteys on mahdollinen: infektiot edistävät muistisairauksien kehittymistä ja muistisairaudet puolestaan lisäävät vakavien infektioiden todennäköisyyttä.
Väestön vanhetessa muistisairaudet ovat lisääntyneet huomattavasti. Yleisimmät ovat sekamuotoinen muistisairaus, jossa on piirteitä useammasta kuin yhdestä muistisairaudesta, Alzheimerin tauti ja verisuoniperäinen muistisairaus.
Vaikka infektioiden ja muistisairauksien väliseen yhteyteen liittyy vielä monia avoimia kysymyksiä, tuoreet tutkimukset tukevat varsin vahvasti ajatusta, että immuunijärjestelmän muutoksilla ja tulehduksella olisi merkitystä muistisairauksien synnyssä. Jäämme toiveikkaina odottamaan uusia tutkimustuloksia ja hoitomahdollisuuksia.
Pyry Sipilä
LT, epidemiologian dosentti
Helsingin yliopisto, Clinicum, kansanterveystieteen osasto
Työterveyslaitos
Mika Kivimäki
epidemiologian professori
Helsingin yliopisto, Clinicum, kansanterveystieteen osasto
Työterveyslaitos
University College London, Department of Epidemiology and Public Health
Timo Strandberg
LKT, geriatrian emeritusprofessori, muistisairauksien erityispätevyys
Helsingin yliopisto ja Hus, Sisätaudit ja kuntoutus, Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
