Eräs lääkäri lähetti Lääkärilehden toimitukseen sähköpostia koronakuolleisuudesta. Hän kirjoitti näin:
”Jo pitkään koronainfektion saaneiden suhteellinen kuolleisuus on Suomessa ollut 1,5 prosenttia, kun se esimerkiksi Norjassa (0,9 %), Tanskassa (0,9 %) ja Virossa (0,8 %) on ollut huomattavasti alhaisempi. Tosin Ruotsissa, jossa tartuntojen suuri määrä on asettanut terveydenhuollon kantokyvyn vaikeuksiin, suhteellinen kuolleisuus on ollut suurempi eli 1,9 prosenttia.
Herääkin kysymys, mistä johtuu, että meillä koronainfektioiden määrään suhteutettu kuolleisuus on ollut näin suurta?”
Miten kommentoit näitä lukuja, tutkimusprofessori Markku Peltonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta?
– Luvut ovat oikein, tarkistin ne kansainvälisistä tietokannoista, mutta niitä ei voi suoraan verrata toisiinsa.
Lukuihin vaikuttaa ensinnäkin testien lukumäärä väestössä. Niissä on isoja eroja maiden välillä.
Esimerkiksi Islannissa ja Tanskassa on testattu huomattavasti enemmän kuin monissa muissa maissa. Tällöin on todennäköisesti tunnistettu jonkin verran enemmän lievempiä tapauksia, ja siksi kuolleisuusluvut voivat olla hieman matalammat.
Suomi on testannut yllättävän vähän. Norja ja Virokin ovat testanneet enemmän kuin Suomi. Jos testataan vähän, tunnistetaan ehkä vain vakavia tapauksia. Tällöin kuolleisuusprosentti positiivisten joukossa on korkeampi.
Kuolleisuuteen vaikuttaa myös sairastuneiden ikäjakauma, joka sekin saattaa liittyä testaukseen, jos vain iäkkäät ja vakavat tapaukset testataan. Jos tauti leviää tietyssä maassa eri tavalla eri ikäryhmissä ja tulee enemmän iäkkäitä ja taustasairauksia omaavia potilaita, kuolleisuus nousee. Ikä vaikuttaa valtavasti kuolleisuuteen.
Tietopohjaan liittyvät valikoitumissyyt todennäköisesti selittävät ison osan maiden välisistä eroista.
Voidaanko eri maiden kuolleisuuslukuja verrata siis lainkaan?
– Suhtaudun hyvin varovasti vertailtavuuteen eri maiden välillä, vaikka rajaisi vertailun pelkästään Pohjoismaihin. Lisäksi pitäisi perehtyä siihen, onko koronaan liittyvä kuolema ylipäätään määritelty samalla tavalla eri maissa.
Kuolleisuusraportteja voidaan käyttää maan sisäisten muutosten ja epidemiatilanteen seurantaan, muttei tarkasti maiden väliseen vertailuun.
Mikä on koronakuolleisuus Suomessa koko väestössä ja eri ryhmissä?
– Meillä on kaksi tapaa seurata koronan aiheuttamaa kuolleisuutta väestössä. THL raportoi koronaa liittyvät kuolemat sairaanhoitopiirien ja kuntien ilmoitusten perusteella. Ne perustuvat tartuntatautilääkärien arvioihin siitä, onko jokin kuolemantapaus alueella koronaan liittyvä vai ei.
Toinen tapa on katsoa kokonaiskuolleisuutta eli sitä, kuinka monta henkilöä Suomessa kuolee tiettynä ajanjaksona ja verrata kuolleisuutta vaikka edellisen tai viiden edellisen vuoden vastaaviin tietoihin.
Ruotsi taitaa olla Pohjoismaista ainoa, joka selvästi poikkeaa aiemmista vuosista ylikuolleisuuden osalta. Tämä menee ajallisesti yhteen koronaepidemian kanssa. Suomessa ei ole havaittavissa näin selvää muutosta.
Jos puhutaan pelkästään koronapositiivisten kuolleisuudesta, kyllähän se iän myötä nousee valtavasti. Yli 80-vuotiailla puhutaan varmaan jo vähintään 20 prosentin riskistä kuolla. Tämä voi olla osin myös tilastoharhaa. Ei tiedetä, onko kaikki koronapotilaat tunnistettu. Jos keväällä tunnistettiin vain vakavia tapauksia, kun ei ollut testikapasiteettia, prosentit voivat olla siksi suuria.
Minkä verran korona on aiheuttanut ylikuolleisuutta Suomessa?
– Keväällä muutamien viikkojen ajan kokonaiskuolleisuus oli jonkin verran koholla historialliseen keskiarvoon verrattuna.
Suomessa kuolee vuosittain 53000–54000 ihmistä, ja koronakuolemia on kirjattu tähän mennessä yli 670.
Mutta ovatko rajoitukset vähentäneet influenssakuolleisuutta, tapaturmia, alkoholiin liittyvää kuolleisuutta tai liikennekuolemia? Kukaan ei tiedä. Tietyt kuolinsyyt ehkä vähenevät, mutta samaan aikaan puhutaan hoitovajeesta. Jos syöpä- tai sydän- ja verisuonitautipotilaiden hoidot eivät toteudu niin kuin on suunniteltu, mitä siitä seuraa?
Mikä kokonaisuuden lopputulema on, sitä ei kukaan pysty vielä tarkalleen sanomaan.
Voidaanko korona- ja influenssakuolleisuutta verrata?
– Myös influenssakuolleisuutta arvioidaan kokonais- ja ylikuolleisuuden kautta.
Kun katsotaan kokonaiskuolleisuutta Ruotsissa viiden vuoden ajalta, viime kevät poikkeaa merkittävästi aiemmista vuosista. Korona on tuonut paljon lisää kuolemantapauksia. Sielläkin on ollut paljon rajoituksia voimassa; ilman näitä tilanne olisi vieläkin huonompi. Vaikka 2018 taisi olla vakava influenssavuosi, kyllä korona on ihan eri sfääreissä vakavuudeltaan.
Heli Väyrynen
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 5/2021.
