Huono hoitomyöntyvyys on etenkin statiinihoidossa melkoinen ongelma lääkeryhmän saaman negatiivisen julkisuuden takia. Amerikkalaistutkijat yrittivät vaikuttaa hoitomyöntyvyyteen terveysteknologiaa ja erilaisia kannustimia käyttäen, mutta intervention tulos oli pettymys.
HeartStrong-tutkimuksessa satunnaistettiin yli 1 500 interventioon motivoitunutta sydäninfarktipotilasta reilu kuukausi infarktin jälkeen joko hoitomyöntyvyyttä parantavaan interventioryhmään tai tavanomaiseen hoitoon. Interventioryhmä sai käyttöönsä sähköiset lääkeannostelijat, jotka muistuttivat potilasta unohtuneesta lääkkeestä. Lisäksi lääkkeensä säännöllisesti käyttävät potilaat osallistuivat päivittäiseen arvontaan, jossa oli 20 %:n mahdollisuus voittaa pieni rahapalkinto. Läheisten ja hoitohenkilökunnan tukeakin tarjottiin hoidon avuksi.
Tutkijoiden pettymykseksi hoitomyöntyvyys oli kummassakin ryhmässä yhtä huono: noin 60 % potilaista käytti kutakin heille määrättyä lääkettä säännöllisesti ja vain vajaa puolet potilaista käytti kaikkia kolmea lääkettä (statiini, beetasalpaaja ja antitromboottinen lääke) säännöllisesti. Interventiolla ei luonnollisesti ollut vaikutusta potilaiden ennusteeseen.
Pienimuotoisten selvitysten perusteella hoitomyöntyvyys ei ole Suomessa yhtään parempi, mutta lisätietoa aiheesta kaivataan. Huonoon hoitomyöntyvyyteen johtavat syyt ovat ilmeisen yksilöllisiä, ja niihin vaikuttaminen pelkästään tietotekniikan tai rahakannusteen avulla näyttää vaikealta.
Lähde: Volpp KG, Troxel AB, Mehta SJ ym. Effect of electronic reminders, financial incentives, and social support on outcomes after myocardial infarction. The HeartStrong randomized trial.
JAMA Intern Med 2017;177:1093–101.
Kirjoittaja:
Juhani Airaksinen
professori
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 42/2017.
