Vitiligo eli valkopälvi on ihon autoimmuunisairaus, jossa tietyt valkosolut tuhoavat ihon melaniinipigmenttiä tuottavia soluja.
Vitiligo aiheuttaa iholle vaaleita, helposti auringossa palavia läiskiä.
Vitiligoa on noin 0,5–2 prosentilla väestöstä ja sitä ilmenee niin lapsilla kuin aikuisilla. Vitiligoa sairastavista noin 10–15 prosentilla potilaista on myös muita autoimmuunisairauksia, yleisemmin kilpirauhasen tulehdus.
Vitiligon eli valkopälven oireet
Valkopälvessä valkoiset läiskät ilmaantuvat yleisimmin raajoihin, joskus myös keskivartalolle tai kasvoille. Läiskät suurenevat ja lisääntyvät pikkuhiljaa.
Joillakin pigmentti palautuu läiskien alueille, ja pienialainen vitiligo saattaa joskus hävitä kokonaankin.
Vitiligoläiskät eivät rusketu auringossa. Vaaleaihoisella läiskiä ei talviaikaan välttämättä havaitse, mutta kesällä ne erottuvat selvemmin.
Läiskiin ei liity kutinaa, kirvelyä tai muita oireita.
Valkopälven toteaminen
Valkopälvidiagnoosi selviää yleensä vilkaisulla. Joskus tutkitaan myös muiden autoimmuunisairauksien, kuten kilpirauhastulehduksen, mahdollisuus.
Joskus valkopälvidiagnoosi saattaa mennä sekaisin sellaisten ihosairauksien kanssa kuin savipuoli ja leukoderma.
Hiivasienen aiheuttaman savipuolen läiskät ovat myös kesällä muuta ihoa vaaleita, mutta niissä on vitiligosta poiketen hentoa hilseilyä.
Leukoderma eli ihon valkotäpläisyys aiheuttaa myös ihoa vaaleampia läiskiä, mutta samassa kohdassa on ihottumaa, joka on estänyt ihoa ruskettumasta auringossa. Leukoderman aiheuttamat läiskät ovat reunoiltaan epätarkkoja, ja ne ruskettuvat seuraavana kesänä normaalisti, mikäli ihottuma on parantunut.
Valkopälven itsehoito
Valkopälven ilmaantumiseen ei voi vaikuttaa itse. On tärkeää suojata iho auringossa ja estää läiskien palaminen.
Milloin lääkäriin?
Vitiligoon ei ole varmuudella toimivaa hoitoa ja se voidaan jättää hoitamattakin. Tärkeää on kuitenkin huolehtia aurinkosuojauksesta.
Jos valkopälvi on kosmeettisesti häiritsevällä alueella tai jos se aiheuttaa kantajalleen psykologista haittaa, voidaan käyttää jaksoittain hoitoa vahvalla kortisonivoiteella tai pitkäaikaista takrolimuusivoidehoitoa.
Laaja-alaiseen valkopälveen voidaan kokeilla ultraviolettivalohoitoa. Lupaavia tuloksia on myös saatu JAK-estäjien ryhmään kuuluvilla uusilla immunosuppressiivisilla lääkkeillä.
