Virtsan bakteeriviljelyä (U-BaktVi) käytetään virtsatulehduksen diagnosointiin. Tutkimusnimikkeen edessä U-kirjain viittaa virtsanäytteeseen.
Luotettavan tuloksen saamiseksi virtsan on täytynyt olla riittävän pitkän aikaa rakossa. Siksi viljely tehdään yleensä aamun ensimmäisestä virtsasta. Aamunäyte on siksikin hyvä, sillä fyysinen rasitus saattaa vaikuttaa virtsan koostumukseen. Jos näyte annetaan muuhun aikaan, virtsan on täytynyt olla rakossa 4–6 tuntia. Näytettä ei suositella otettavaksi kuukautisten aikana.
Nämä vaatimukset eivät kuitenkaan ole aina mahdollisia. Esimerkiksi virtsarakkotulehduksen tyypillinen oire on jatkuva virtsaamisen tarve. Neljän tunnin pidättäminen ei siis onnistu. Tällöinkin potilaalta otetaan näyte.
Miten näyte otetaan?
Näytteeseen ei saisi päästää virtsaputken suun alueella olevia bakteereja. Siksi ennen näytteen ottoa tehdään alapesu vedellä (ei sappuaa) ja pyyhitään alue kertakäyttöpyyhkeellä. Tämän jälkeen lasketaan pieni määrä virtsaa WC-pönttöön, jotta virtsaputken suun bakteerit menisivät viemäriin. Näyteastia viedään virtsaamista lopettamatta virtsasuihkuun ja otetaan näyte.
Voiko näytteen ottaa kotona?
Voi ottaa. Potilaalle annetaan kotiin mukaan tarvittavat näytteenottovälineet ja ohjeet, jotka voivat vaihdella laboratorion toimintatavoista riippuen. On tärkeää, että potilas noudattaa ohjeita tarkasti.
Milloin tuloksen saa?
Alustavan tuloksen saaminen kestää noin vuorokauden. Tässä ajassa bakteerit ehtivät lisääntyä niin paljon, että ne näkyvät pesäkkeinä. Tuloksessa ilmoitetaan bakteerien määrä millilitrassa (ml) virtsaa.
Miten tulos tulkitaan?
Tulehdusta merkitsevän bakteerikasvun ja viattoman kasvun määrän välillä ei ole tarkkaa rajaa. Jos bakteereita on yli 100 000 bakteeria/ml, merkitsee se lähes aina tulehdusta. Sen sijaan 1 000–100 000 bakteeria/ml, ei ole varma bakteeritulehduksen merkki.
Tiedetäänkö laboratoriossa, onko potilas ottanut näytteen oikein?
Jos viljelyssä on useita erilaisia bakteeripesäkkeitä, on näytteeseen päässyt bakteereita iholta. Jos kaikki pesäkkeet ovat samanlaisia, näyte on otettu oikein.
Mikä on antibioottiherkkyys?
Jos potilaalla todetaan tulehdus, näyte lähetetään jatkoviljelyyn. Siinä selvitetään, mille antibiootille bakteeri on herkkä.
Herkkyys esitetään kirjaimilla. S (sensitiivinen) tarkoittaa, että bakteeri on herkkä antibiootille. Tällä antibioottikuurilla tulehdus yleensä paranee. Kirjain R (resistentti) merkitsee, että antibiootti ei tehoa bakteeriin. Kirjainta I (intermediate) käytetään silloin, kun bakteerin herkkyys antibiootille on epävarmaa, mutta hoito on tietyin varauksin mahdollista.
Lue laboratoriotutkimukset-sarjan aikaisempia artikkeleita:
Verensokeri kertoo diabeteksen riskistä
Natrium (P-Na) on nestetasapainon mittari
GT on alkoholin suurkulutuksen laboratoriomittari
ALAT kertoo maksasi voinnista
Kolesteroliarvo kertoo elintavoistasi
EKG kertoo sydämesi rytmin
Nielunäyte selvittää antibiootin tarpeen
Lasko, eli senkka, auttaa taudin seurannassa
Hemoglobiiniarvo (B-Hb) kertoo hapensaannistasi
CRP varmistaa diagnoosin
Mikä ihmeen kreatiinikinaasi (P-CK)?
Lähde:
Terveyskirjasto: Virtsan bakteeriviljely
HUSLab
Päijät-Hämeen Sosiaali- ja terveysyhtymä
Kirjoittaja:
Johanna Nykopp
toimittaja
Tarkastanut:
Hannu Sarkkinen
LKT, Dos
Ylilääkäri, Lääketieteellinen johtaja
Päijät-Hämeen laboratoriopalvelujen liikelaitos
Jaakko Salo
urologian dosentti
Kuva:
Panthermedia
