Seitsemän prosenttia sähköisistä resepteistä sisältää jonkin reseptipoikkeaman, eli virheen, puutteen tai epäselvyyden. Tämä tuli ilmi äskettäin julkaistusta Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2017. Yhteensä 54 apteekkia eri puolilta Suomea kirjasi kolmen päivän ajan kaikki sähköisissä resepteissä esiintyneet reseptipoikkeamat, jotka farmaseuttinen henkilöstö havaitsi reseptintoimituksessa. Tutkimusjakson aikana apteekit toimittivat yhteensä 41 170 reseptiä, joista seitsemän prosenttia sisälsi vähintään yhden reseptipoikkeaman. Yhteensä raportoitiin 3 622 reseptipoikkeamaa. Tutkimuksen rahoitti Kela.
Yleisin reseptipoikkeama sähköisissä resepteissä oli lyhentein kirjoitettu annostusohje, jonka sisälsi 1 897 reseptiä. Toinen yleinen reseptipoikkeama oli lääkkeen käyttötarkoituksen puuttuminen, joka havaittiin 847 reseptissä. Epäselvä tai virheellinen annostusohje oli 311 reseptissä.
Muita havaittuja poikkeamia olivat muun muassa väärä tai epäselvä lääkkeen määrä 105 reseptissä, väärä lääkemuoto 22 reseptissä ja merkittävä lääkkeiden yhteisvaikutus 18 reseptissä.
Virheet selviävät yleensä apteekissa
Apteekit selvittivät 86 prosenttia havaituista reseptipoikkeamista. Yleisimmin poikkeamat selvitettiin kirjoittamalla annostusohje auki tai keskustelemalla asiakkaan kanssa. Reseptipoikkeamista neljä prosenttia selvitettiin ottamalla yhteyttä lääkäriin.
Reseptipoikkeamista 40 prosenttia aiheutti ongelmia apteekeissa. Yleisimmin niiden koettiin aiheuttavan lisätyötä ja pitkittävän asiakaspalvelutilannetta. Vain pienessä osassa tapauksista asiakas ei saanut lääkettään heti tai saman päivän aikana.
Virheet ja epäselvyydet sähköisissä resepteissä eivät välttämättä johdu puutteellisesti toteutetuista reseptinkirjoitusohjelmista. Ne voivat johtua vanhoista tottumuksista lääkkeen määräämisessä, kuten lyhenteiden käytöstä annostusohjeissa.
Reseptinkirjoitusohjelmia tulisi kehittää siten, että ne ohjaavat lääkkeen määrääjää laatimaan mahdollisimman täydellisiä reseptejä.
Lääkkeen annostusohjetta ei pidä lyhentää
Lyhenteiden käyttö annostusohjeissa on melko yleistä. Niiden käyttö on vastoin sähköiselle reseptille laadittua toimintamallia, joka ohjeistaa annostusohjeiden kirjoittamisen täydellisinä ja potilaalle ymmärrettävässä muodossa.
Apteekissa lyhentein kirjoitetut annostusohjeet on aina kirjoitettava auki. Lyhenteiden käyttö annostusohjeissa sisältää riskin väärintulkinnoille ja näppäilyvirheille niiden uudelleen kirjaamisessa.
Asetuksen mukaan lääkkeen käyttötarkoitus tulee merkitä reseptiin, jollei sen poisjättämiseen ole perusteltua syytä. Käyttötarkoituksen puuttuminen voi aiheuttaa ongelmia lääkkeen käyttäjälle.
kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
