Ultraviolettisäteily on ihosyöpien ainoa etiologinen tekijä, jolle altistumiseen voi itse vaikuttaa.
Erityisen tärkeää on suojata lapsen iho, koska mutaatiot kumuloituvat iän karttuessa, muistuttaa ihotautien erikoislääkäri Tapio Rantanen artikkelissaan.
Järkevää auringolta suojautumista koskeva valistus pitäisikin hänen mielestään aloittaa jo neuvolassa ja jatkaa sitä päivähoidossa ja koulussa.
Suojautumisen lähtökohta etelänmatkoilla ja keskikesällä Suomessa on suunnitella päivän toimet niin, että välttyy liialliselta altistukselta keskipäivällä, ja hakeutumalla varjoon. Lisäksi käytetään aurinkolaseja, suojaavia vaatteita, leveälieristä hattua ja aurinkovoiteita.
Voiteen suojakertoimeksi valitaan vähintään 30, mutta lapsille tarkoitetuissa tuotteissa vähintään 50 keskikesällä ja etelänmatkoilla, Rantanen neuvoo.
UVA-allonpituuksiin liittyvän suojakertoimen voiteessa suositellaan olevan vähintään kolmasosa pakkauksessa ilmoitetusta UVB-suojakertoimesta.
Piilopunapäät voivat olla alttiita melanoomalle
Suomessa todetaan vuosittain noin 1 300 uutta ihomelanoomaa. Vuotuinen ilmaantuvuus on suurentunut 10 viime vuoden aikana miehillä keskimäärin 3,8 % ja naisilla 6,3 %.
Niiden, joilla on runsaasti luomia, tulee seurata ihoaan säännöllisesti ja hakeutua lääkäriin näyttämään muutoksia, toteaa LT Hanna Siiskonen artikkelissaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että vain noin kolmasosa melanoomista kehittyy luomeen. Suurin osa siis kehittyy aiemmin terveelle iholle.
Myös muutamiin perinnöllisiin geenimutaatioihin, suuriin synnynnäisiin luomiin ja immunosuppressioon liittyy suurentunut melanoomariski.
Ihosyöpäriskin arvioinnissa käytetään ihotyyppiluokittelua. Melanoomalle alttiisiin ihotyyppeihin tulisi Siiskosen mukaan sisällyttää muitakin kuin vain erittäin vaaleaihoiset – esimerkiksi ns. piilopunapäät, jotka voivat olla myös ruskeahiuksisia.
Ihosyöpien kannalta ultraviolettisäteilyn merkittävin vaikutus on DNA-vaurioiden muodostuminen ihossa. Ihon ruskettuminen tulisikin ymmärtää merkkinä DNA-vauriosta eikä terveestä, hyvinvoivasta ihosta, Siiskonen kirjoittaa.
Lähteet:
Rantanen T. Järkevä suojautuminen auringolta. Suom Lääkäril 2017;72:1569–72.
Siiskonen H, Harvima I. Melanooman riskitekijät. Suom Lääkäril 2017;72:1563–7.
Artikkelit julkaistiin Lääkärilehdessä 24/2017.
Kuva: Fotolia
Lue artikkeli "Melanooman riskitekijät" kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.
