Viime talven influenssa oli tavallista lievempi

Epidemia kesti tammikuun alusta huhtikuulle.

Influenssakausi 2018–2019 oli lievä sekä sairastuneiden määrän että taudin ankaruuden kannalta. Ylikuolleisuutta influenssan ­takia ei kaudella 2018–2019 havaittu.

Epidemia kesti tammikuun alusta huhtikuulle. Korkeaa epidemiakynnystä ei ylitetty missään vaiheessa. Korkea epidemiakynnys tarkoittaa, että influenssan kaltaisesta taudista johtuvia käyntejä terveydenhuollossa on yli 500 viikossa.

Liikkeellä oli pää­asiassa A-viruksia. Alkukaudesta yleisin oli A(H1N1)pdm09-virus, loppukaudesta yleisimmäksi nousivat A(H3N2)-virukset. Sen sijaan B-viruksia ei havaittu juuri lainkaan.

– Kausi poikkesi paljon edellisestä, ­joka alkoi B/Yamagata-viruksella ja jatkui A(H3N2)-viruksilla, sanoo erityis­asiantuntija Niina Ikonen THL:stä.

Itä-Suomessa parempi rokotuskattavuus

Rokotuskattavuus parani. THL:n seurantatiedoista löytyvät tiedot alle 6-vuo­tiaiden, yli 65-vuotiaiden ja erikoissairaanhoidossa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten rokotuksista. Työikäisten seurantatiedot eivät ole edustavia, sillä suuri osa väestöstä saa rokotuksensa työterveyshuollon kautta. Työterveyshuollossa annetut annokset eivät toistaiseksi välity luotettavasti valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.

Alle 3-vuotiaat ovat olleet oikeutettuja kausi-influenssarokotukseen jo aiemmin, mutta kaikki 3–6-vuotiaat saivat rokotuksen nyt ensimmäistä kertaa. Alle 6-vuotiaiden rokotuskattavuus oli noin 40 prosenttia.

Yli 65-vuotiaiden rokotuskattavuus oli noin 50 prosenttia.

Rokotuskattavuudessa on edelleen myös alueellisia aroja. Itä-Suomessa ­kattavuudet ovat parempia kuin lännessä.

Uuden tartuntatautilain myötä hoitohenkilökunnan influenssarokotuskattavuus on parantunut. Hoitohenkilökunnan rokotuskattavuus oli keskimäärin 90 prosenttia, joskin vaihteluväli oli iso.

Influenssakausi ei ole vielä alkanut

Uusi influenssakausi ei ole vielä käynnistynyt. Tartuntatautirekisterissä näkyy jo muutama tapaus, mutta osa näistä saattaa olla ulkomailla saatuja tartuntoja.

– Tiedämme, että eteläisellä pallonpuoliskolla on ollut liikkeellä neljää ­virustyyppiä, kahta A-virusta ja kahta ­B-virusta. On vaikea ennustaa, mikä tulee olemaan tulevan kauden valtavirus, Niina Ikonen sanoo.

Rokotteen jakelu myöhästyi tänä vuonna siksi, että Maailman terveysjärjestö WHO halusi vielä viime metreillä saada tarkempaa tietoa uudenlaisen A(H3N2)-viruksen esiintyvyydestä. Tämän kauden rokotteeseen on nyt muutettu molemmat A-viruskannat. B-kannat ovat samat kuin edellisellä kaudella.

– A(H3N2)-viruksesta kiertää erilaista virusmuunnosta. Vielä ei tiedetä, kumpi nousee merkittävämmäksi.

Kirjoittaja
Hertta Vierula
toimittaja

Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 45/2019.