Professoriliitto haluaa selvittää tutkijoihin kohdistuvan vihapuheen yleisyyden. Viime viikkoina julkisuudessa on ollut erityisesti maahanmuuttotutkijoihin kohdistuva aggressiivinen verkkokeskustelu.
Lääketieteen tutkijat ja lääkärit eivät hekään ole vihapuheen ulottumattomissa, vaikka yhteiskunnallinen arvostus heitä osin suojaakin.
– Terveet elämäntavat, etenkin ravitsemus, ovat yllättäen hyvin yleisiä aggressiivisen keskustelukulttuurin aiheita, toteaa Tampereen yliopistossa median vihapuhetta tutkiva Reeta Pöyhtäri.
Helsingin yliopiston apulaisprofessori Kirsi Pietiläistä pyydetään usein mediaan kommentoimaan, kun tarvitaan lihavuuteen – tai laihuuteen – perehtynyttä lääkäriä.
– Olen onneksi itse säästynyt uhkauksilta ja pahimmilta loukkauksilta, jotka tulisivat suoraan minulle, sanoo Pietiläinen.
– Toki joissakin blogeissa tai keskustelusivustoilla minuakin kuulemma käsitellään varsin herjaavin äänenpainoin. Mutta kun en käy niitä lukemassa, eivät ne minua pääse loukkaamaan.
Ravitsemus ja etenkin karppaus ovat aiheita, jotka synnyttävät erittäin vihaisia verkkopuheenvuoroja. Myös rokotukset ja kolesterolitutkimus keräävät aggressiivisia kannanottoja, jotka päätyvät myös alan tutkijoille ja lääkäreille. Kärjekästä kritiikkiä ovat saaneet osakseen myös paperittomien klinikalla työskentelevät lääkärit.
Pietiläinen arvioi, että puhuessaan yleensä lihavia ihmisiä ymmärtäen, hän saa enemmän sympatiaa kuin antipatiaa. Esimerkiksi muutaman viikon takaisen tv- keskusteluohjelman jälkeen Pietiläisen sähköpostiin tuli poikkeuksellisen paljon kiittävää ja kannustavaa palautetta.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 9/13.
