Asetyylisalisyylihappo pienin annoksin käytettynä vähentää aivoinfarktiriskiä noin 20 %. Primaaripreventiossa vuotoriskit näyttävät kuitenkin ylittävän hyödyt. Muistisairauden ja kognition heikkenemisen ehkäisyssä ASA:n on ajateltu toimivan antitromboottisella mekanismilla pieniä tulppia vähentäen, mutta ehkä myös anti-inflammatorisella mekanismilla vähentämällä neuroinflammaatiota ja oksidatiivista stressiä.
Vuonna 2000 julkaistu Cochrane-katsaus totesi, että ASA:sta ei ole olemassa satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia dementian ehkäisyssä. Tämän jälkeen on ilmestynyt kolme satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta sekä viisi kohorttien seurantatutkimusta, joissa kognition muutos on päätetapahtuma. Niistä on nyt tehty meta-analyysi.
Kohorttitutkimuksissa oli ollut mukana 36 196 tutkittavaa, joista 8 484 käytti ASA:a. Näiden meta-analyysissä dementian tai kognitiivisen heikkenemisen ilmaantumisessa ei ollut eroa sen mukaan, oliko ASA käytössä vai ei. Näistä tutkimuksista suurimmassa (n = 23 915) ASA näytti vähentävän dementiaa seurannassa. Kolmen satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen (n = 10 037) meta-analyysissä ASA ei parantanut useita osa-alueita testaavien kognitiivisten testien tuloksia. Sen sijaan kahdessa tutkimuksessa, jotka raportoivat toiminnanohjausta ja kielellistä sujuvuutta mittaavia testejä, ASA näytti parantavan toiminnanohjaustestien tuloksia verrattuna lumeeseen. Tuloksen arvioitiin vastaavan 2,6 vuotta nuorempaa ikää tai 20 % pienempää kognitiivisen heikkenemisen riskiä.
Ei siis mitään dramaattista, mutta jotain kuitenkin. Aivomuutokset ja muistin heikkeneminen voivat olla monesta mekanismista kiinni. Henkilöistä, joilla on verisuonimuutoksien riskejä, osa reagoinee ASA-ehkäisyyn, kun taas osalla esimerkiksi vuodot voivat pahentua lääkkeen seurauksena. Ehkä tulevaisuudessa opimme käyttämään ehkäiseviä lääkkeitä suunnatummin.
Kirjoittaja:
Kaisu Pitkälä
professori
Kuva: Fotolia
Kirjoitus on julkaistu Lääkärilehdessä 44/2017.
