Vielä on tekemistä, että Suomi saadaan nostettua terveydenhuollon mallimaaksi. Tähän päätelmään tultiin viime viikolla seminaarissa, jossa pohdittiin THL:n terveys- ja sosiaalitalouden yksikön tekemän vertailututkimuksen tuloksia.
EuroHope-rekisteritutkimus kokosi tietoja seitsemän Euroopan maan sairaaloiden hoitotuloksista viidessä sairaudessa. Sydäninfarktin, aivoinfarktin, lonkkamurtuman, rintasyövän ja pienten keskosten hoidon tulokset vaihtelivat merkittävästi sekä maiden välillä että maiden sisällä.
Tutkimuksessa olivat Suomen lisäksi mukana Ruotsi, Norja, Skotlanti, Hollanti, Unkari ja Italia.
Sairauksien hoitotulokset olivat pääsääntöisesti hyviä Italiassa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa hoitotulokset olivat Ruotsin ja Norjan tasolla, paitsi sydäninfarktin kohdalla, jossa Suomi oli näitä maita huonompi. Suomessa parhaimmalla alueella kuolleisuus sydäninfarktiin on yhtä suuri kuin Ruotsin ja Norjan huonoimmilla alueilla.
Unkarissa hoitotulokset olivat muita maita huonompia. Tätä selittää THL:n mukaan maan taloudellinen tilanne, mikä näkyy myös potilaiden yleistilassa.
– Sairaaloiden tulokset vaihtelivat myös potilasryhmittäin, joten yhden sairauden hoitotuloksista ei voida tehdä johtopäätöksiä koko sairaalan hoitotuloksista, tutkimusprofessori Unto Häkkinen THL:stä toteaa.
Päivystyksellä paremmat tulokset
Seminaarissa etsittiin tuloksille selityksiä, joita ei rekistereistä löydy. Kardiologi Ilkka Tierala taustoitti sydäninfarktin hoidon heikkoa tulosta muistuttamalla, että Suomessa parhaat tulokset saatiin niissä sairaaloissa, joissa oli kardiologipäivystys. Tutkimuksen aikana (2006–2009) sellainen oli kahdessa sairaalassa, lisäksi joissain sairaaloissa oli vapaaehtoispäivystystä.
Tierala pohti myös diagnoosien oikeellisuutta.
– Hilmossa kolmasosa infarktipotilasta on väärän diagnoosin alla, esimerkiksi kroonisen sepelvaltimotaudin luokassa. Kiireinen sairaalalääkäri ei käytä kovin pitkiä aikoja kirjaamiseen.
Hän tähdensi, että sydäninfarktin kohdalla kyseessä on kaksi eri sairautta, ST-nousuinfarkti ja infarkti ilman ST-nousua. Ne ovat myös hyvin erilaiset luonteeltaan ja hoidettavuudeltaan.
Eurooppalaisen sairaalavertailun tuloksiin sydäninfarktin hoidossa vaikuttaa myös se, että itäisessä Euroopassa sepelvaltimotauti on erilaisten riskitekijöiden takia erilainen kuin läntisessä, HYKS:ssä työskentelevä Tierala toteaa.
Kauanko kestää akuuttihoito?
Myös aivoinfarktissa hoitotulokset vaihtelivat maittain ja alueittain. Sen lisäksi akuuttihoitojakson pituus vaihteli. Neurologi Terttu Erilä tähdentää tietojen vertailukelpoisuuden tärkeyttä. Hän muistutti, että rekisteritutkimuksessa ei ole voitu erottaa, milloin kyseessä on aito, aivoverenkiertohäiriöpotilaiden akuuttivaiheen tehostetun valvonnan "stroke-yksikkö".
– Akuuttihoito ei voi kestää 30 päivää. Stroke-yksikössä se kestää yleensä vain muutaman päivän.
Erilä painottaa, että stroke-yksikössä kuntoutustoimet aloitetaan välittömästi sairaalaan saapumisen jälkeen, potilaan oireiden ja tilan mukaan. Alun kuntouttava hoitotyö etenee moniammatilliseen intensiiviseen kuntoutukseen.
Hänen mukaansa myös TIA-potilaat tulisi kirjata rekistereihin.
– Hyvin organisoidussa hoitopolussa heidät ohjataan heti sairaalaan ja silloin päästään aloittamaan aivoinfarktia estävä hoito. Näin voidaan välttää mahdolliset aivoinfarktit tulevaisuudessa. Tämä voisi merkitä rekisterissä sitä, että aivoinfarktien kokonaismäärä pienenee tulevina vuosina.
Tuottavuudella ja laadulla ei yhteyttä
EuroHope-tutkimuksen mukaan hoidon rahoittamisen tapa ei vaikuta hoidon tuloksiin. Sekä sairausvakuutukseen että verorahoitukseen perustuvissa maissa oli monenlaista vaihtelua.
Etukäteen määriteltyihin, kiinteisiin hintoihin perustuva rahoitus lisäsi sydäninfarktipotilaille välittömästi tehtyjä pallolaajennuksia, mutta rahoitustavalla ei ollut selvää yhteyttä hoidon vaikuttavuuteen.
Sairaalan tuottavuuden ja hoidon laadun välillä ei myöskään havaittu yhteyttä. Tuottavuus on samalla tasolla Suomessa, Tanskassa ja Norjassa, Ruotsissa tuottavuus on selvästi huonompaa.
Suomessa yliopistosairaaloiden tuottavuus ei poikennut merkittävästi muiden sairaaloiden tuottavuudesta.
Koepalat hyvistä ja huonoimmista
Tutkimuksen tehnyttä THL:n Chess-yksikköä kiiteltiin tärkeään aiheeseen tarttumisesta.
Seminaarissa keskustelleet pitivät hyvänä ajatuksena nostaa tutkimuksessa parhaiten ja huonoiten pärjänneitä sairaaloita auditointiin. Auditointia voitaisiin tarvittaessa tehdä kansainvälisellä yhteistyöllä.
Kuten eräs yleisöstä kommentoinut kuvaili, sairaaloiden toiminnasta voitaisiin ottaa koepala. Talojen sisältä prosesseista löytyy tietoa, jota ei koodeista löydy.
Tutkimusprofessori Unto Häkkinen harmittelee, että rekisterikirjauksiin ei kiinnitetä tarvittavaa huomiota.
– Hoidon laatueroihin päästäisiin pureutumaan paremmin, jos potilaan tilaa ja tehtyjä toimenpiteitä koskevat tiedot olisi kirjattu kattavasti ja samoin perustein. Suomessa sinänsä erinomaisiin rekistereihin kirjataan sivudiagnooseja ja toimenpiteitä huomattavasti vähemmän kuin muissa maissa.
Seminaarissa kannatusta sai myös ajatus keskittää hoitoja suurempiin yksiköihin henkilöstön osaamisen ja koulutuksen turvaamiseksi.
Lisäksi hoitotulosten vertailuun ja parhaiden käytäntöjen selvittämiseen edelleen kaivataan kansallisia laaturekistereitä.
Tietoa aiheesta:
Seminaarin esitykset
EuroHope-tutkimuksen sivut
Kirjoittanut:
Jaana Ahlblad
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
