Sairaaloiden välillä on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa, myös Suomessa, moninkertaisia eroja verivalmisteiden käytössä samanlaisilla potilasryhmillä. Löydös viittaa siihen, että verensiirtokäytännöt eivät ole kaikkialla optimaalisia. Näin toteaa LL Riikka Palo väitöstutkimuksessaan.
Leikkauspotilaiden verensiirtokäytännöt vaihtelevat edelleen merkittävästi terveydenhuollon eri yksiköissä
Tutkimukseen osallistui yhteensä 10 suomalaista sairaanhoitopiiriä, 5 yliopistoa ja 5 keskussairaalajohtoista sairaanhoitopiiriä.
Sairaaloiden välillä todettiin edelleen vaihtelua verensiirtojen määrissä ja verivalmisteita saaneiden leikkauspotilaiden osuuksissa. Esimerkiksi punasoluja saaneiden polviproteesileikkauspotilaiden osuus vaihteli 12–57 % sairaalasta riippuen.
Verivalmisteita saaneet potilaat olivat tavallisesti iäkkäitä; yli 50% verivalmisteista annettiin yli 65-vuotiaille. Punasoluja annettiin kahden yksikön erissä. Hyytymistekijätutkimuksia ei tehty kaikkien jääplasmasiirtojen yhteydessä, ja kolmasosa käytetystä jääplasmasta annettiin ilman tietoa hyytymistekijäpitoisuuksista.
Lievästi aneemisilla synnyttäjillä 0–2 yksikön punasolusiirto ei vaikuttanut sairaalahoitojakson pituuteen. Näiden aneemisten äitien sairaalahoidon pituus oli kuitenkin keskimääräistä huomattavasti pidempi. Suurin osa verihiutaleista annettiin veritautipotilaille. Vain prosentti leikkauspotilaista sai verihiutaleita. Kuitenkin yli puolet verihiutaleita saaneista potilaista oli kirurgisesti hoidettuja. Leikkauspotilailla perussairauksien puolesta sairaimmat saivat eniten verivalmisteita leikkausten yhteydessä.
Verivalmisteiden käyttö Suomessa ei ole tällä hetkellä optimaalista. Leikkauspotilaiden verensiirtokäytännöt vaihtelevat edelleen merkittävästi terveydenhuollon eri yksiköissä, ja lisäksi punasolujen siirto kahden yksikön erissä on kyseenalaista.
Usein tapahtuva jääplasman siirto ilman hyytymistekijätutkimuksia ei ole nykyohjeiden mukaista. Lievästi aneemisilla, mutta muuten terveillä synnyttäjillä 1–2 yksikön punasolusiirto ei lyhentänyt heidän jo normaalia pidempää sairaalahoitoaikaansa. Nämä potilaat voivat hyötyä punasolusiirroista pidättäytymisestä.
LL Riikka Palon väitöskirja Epidemiology of blood component use in Finland tarkastetaan 15.2.2013 Helsingin yliopistossa.
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
