Uuden suomalaisen verianalyysiteknologian avulla on selvitetty, että suurempi paino normaalipainonkin rajoissa aiheuttaa useita aineenvaihdunnalle haitallisia vaikutuksia ja altistaa muun muassa diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien kehittymiselle. Pienikin painonpudotus puolestaan parantaa aineenvaihdunnallista tilaa ja alentaa sairastumisriskejä.
Kyseessä on laaja väestöpohjainen tutkimus, jossa oli mukana 12 664 nuorta aikuista. Tutkimus osoittaa että yleisesti käytetyt painoindeksin (henkilön paino jaettuna pituuden neliöllä) raja-arvot kuvastavat vain karkeasti kehon todellisia aineenvaihdunnallisia riskejä. Tutkijoiden mukaan painoindeksiä tulisikin tarkastella jatkumona, sillä monet aineenvaihdunnalliset merkkiaineet, kuten amino- ja rasvahapot, kolesteroli, veren sokeri, hormonit ja tulehdusarvot, reagoivat jo pieneenkin painon muutokseen.
Laskennallisen lääketieteen professori Mika Ala-Korpelan mukaan verianalyysin avulla on tullut mahdolliseksi tutkia ihmisen aineenvaihdunnan tilaa erittäin laajasti ja kustannustehokkaasti.
– Lisääntynyt molekylaarinen tietämys auttaa ymmärtämään ja mahdollisesti ennalta ehkäisemään aineenvaihdunnallisia sairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta. Uusi tutkimuksemme antaa ajattelemisen aihetta kaikille, sillä suurempi paino on haitaksi myös normaalipainoisille henkilöille eli tautiriskit kasvavat jo ennen ylipainon tai lihavuuden ilmentymistä, hän toteaa.
Jatkoanalyysit kuuden vuoden seurannassa osoittivat, että toisaalta pienetkin painon pudotukset näkyvät veren aineenvaihdunnallisessa profiilissa positiivisella tavalla.
– Tämä on kansanterveyden kannalta tervetullut havainto ja tarkoittaa, että metabolista riskiä voidaan alentaa pienelläkin painon pudotuksella. Tuttuja terveyden edistäjiä ovat terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta ja näihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota jo nuorien, normaalipainoistenkin aikuisten kohdalla, hän sanoo.
Tutkimus toteutettiin laajassa yhteistyössä muun muassa Oulun, Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistojen, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Bristolin yliopiston kanssa.
Lähde:
Oulun yliopisto
PLOS Medicine 2014, DOI: 10.1371/journal.pmed.1001765
Kuva:
Pixmac
