Vatsavaivat ovat diabeetikoilla yleisempiä kuin muussa väestössä. Pitkään jatkuneeseen diabetekseen voi liittyä autonominen neuropatia, joka voi vahingoittaa mitä tahansa ruoansulatuskanavan osaa. Parhaiten tunnettu muoto on diabeettinen gastropareesi, kirjoittaa Jari Punkkinen Lääkärilehdessä.
Sekä ylipaino että autonominen neuropatia lisäävät diabeetikolla refluksitaudin riskiä. Neuropatian takia diabeetikon refluksitauti voi olla myös oireeton. Huonoon glukoositasapainoon voi liittyä myös kandidaesofagiitti.
Ylävatsaoireita voi diabeetikolle aiheuttaa mahalaukun nopeutunut tyhjeneminen, mutta paljon tavallisemmin gastropareesin takia hidastunut tyhjeneminen. Myös eräät diabeteslääkkeet voivat hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja aiheuttaa muutenkin vatsaoireita.
Suolisto-oireita, kuten ripulia tai ummetusta, voivat aiheuttaa autonomiseen neuropatiaan liittyvä motiliteetti- tai imeytymishäiriö sekä haiman eksokriininen vajaatoiminta. Keliakia ja hypertyreoosi kannattaa aina sulkea pois, sillä ne ovat diabeetikoilla tavallista yleisempiä. Koska läpikulkuaika maha-suolikanavassa on diabeetikoilla usein pidentynyt, ohutsuolen bakteeriylikasvu on tavallista.
Myös sappikivet ovat diabeetikoilla tavallista yleisempiä ja haimatulehduksen riski lisääntynyt. Tyypin 2 diabetekseen ja ylipainoon voi liittyä rasvamaksa, joka on yleensä oireeton.
Suolistosyöpää esiintyy diabeetikoilla hieman enemmän kuin muussa väestössä, ja maksasyövän riski on tyypin 1 diabetesta sairastavilla kaksinkertainen.
Diabeetikon vatsavaivoja selvitetään lähtökohtaisesti samalla tavoin kuin muidenkin potilaiden.
Lähde: Punkkinen J. Diabetekseen liittyvät vatsaoireet. Suom Lääkäril 2017;72:855–61.
Kirjoittaja:
Marianne Jansson
toimittaja
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 13/2017. Alkuperäinen artikkeli taulukoineen ja kirjallisuusviitteineen löytyy alla olevasta linkistä.
Kuva: Panthermedia
