Viime vuosina on alettu ymmärtämään, miten suuri vaikutus suolistomikrobeilla on ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.
Arkipäiväisten vatsaongelmien lisäksi epätasapainoinen mikrobisto on yhdistetty eri sairauksiin.
Häiriintyneellä suolistomikrobistolla tiedetään olevan osansa esimerkiksi tulehduksellisten suolistosairauksien synnyssä, ärtyvän suolen oireyhtymässä, paksusuolisyövässä, lihavuudessa sekä tyypin 2 diabeteksen synnyssä.
Suolistomikrobiston kokonaispainon on arvioitu olevan noin kilon verran.
Mutta mitä suolistomikrobeilla tarkoitetaan? Mitä ne ovat ja miksi ne voivat hyvin tai huonosti, ihmisestä riippuen?
Lääketieteellinen asiantuntija, Julia Cuellar vastaa kysymyksiin.
Mitä tarkoitetaan suolistomikrobeilla?
Suolistomikrobit ovat kaikki ne mikrobit, jotka asuvat ihmisen ruuansulatuskanavassa. Siten niitä on suussa, ruokatorvessa, mahalaukussa, ohut- ja paksusuolessa.
Suurin osa mikrobeista on bakteereja, mutta mikrobistoon kuuluvat myös mm. virukset, hiivat, sienet ja arkkieliöt.
Suolistomikrobiston kokonaispainon on arvioitu olevan noin kilon verran.
Määrällisesti mikrobeja on terveessä suussa noin sata miljardia. Happamassa mahalaukussa on vähemmän eli noin kymmenen miljoonaa.
Kun edetään alemmas ruuansulatuskanavassa mikrobitiheys lisääntyy huomattavasti. Ohutsuolessa mikrobeja on samaa suurusluokkaa kuin suussa. Ihmisen paksusuolessa on eniten mikrobeja eli noin sata biljoonaa.
Mihin kaikkeen suolistomikrobit vaikuttavat ihmisen terveydessä?
Suolistomikrobistolla on moninaisia terveysvaikutuksia.
Paksusuolen mikrobit pilkkovat kuituja sekä pitkäketjuisia hiilihydraatteja, jotka eivät muuten voisi imeytyä. Lisäksi bakteerit tuottavat muun muassa K- ja B12-vitamiineja.
Terveelliset elintavat vaikuttavat yhdessä ympäristötekijöiden ja perimän kanssa suolistomikrobiston kuntoon.
Suoliston mikrobit ovat mukana elimistön puolustusjärjestelmän kehityksessä ja jatkuvasti myös kouluttavat elimistön immuunijärjestelmää.
Suoliston pintaa suojaa luonnollinen suojamuuri. Tämä fyysinen suojamuuri koostuu paksusta suolistomikrobikerroksesta sekä limakerroksesta. Lisämausteena on vielä suoliston tuottamat kemialliset yhdisteet. Tämä fyysinen ja kemiallinen kokonaisuus suojaa elimistöä taudinaiheuttajilta, joita tulee esimerkiksi päivittäisen ruuan mukana.
Suolistomikrobit tuottavat myös lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka ylläpitävät suoliston pinnan tiiviyittä. Kun suoliston pinta on tiivis, sieltä ei pääse valumaan tulehdusta tai haitallisia mikrobeja elimistön muihin osiin.
Suolistomikrobit yhdessä immuunijärjestelmän, hermoratojen, suolistohormonien ja aivojenvälittäjäaineiden kanssa voivat viestiä aivoihin ja toisaalta myös reagoida aivojen viestejä suolistoon. Tätä kokonaisuutta kutsutaan suolistomikrobisto-aivo-akseliksi.
Mistä tietää, miten oma suolistomikrobisto voi?
Tällä hetkellä vain tutkijat analysoivat yksilöiden mikrobiston koostumusta monimutkaisilla molekyylibiologisilla menetelmillä ja data-analyysien avulla.
Vaikka mikrobistotutkimus on edistynyt huimaa vauhtia viime 20 vuoden aikana, tutkijat eivät osaa vielä määrittää tarkasti mikä on terve suolistomikrobisto yksilötasolla. Tämän takia ei ole olemassa validoituja testejä, joilla voisi seurata suolistomikrobiston vointia.
Tarkkailemalla omia elintapoja, ruokavaliota sekä omia vatsatuntemuksia, voi saada ainakin jonkinlaisen käsityksen miten suolistomikrobisto voi.
Voiko ihminen vaikuttaa itse hyvän suolistomikrobiston kasvuun?
Terveelliset elintavat vaikuttavat yhdessä ympäristötekijöiden ja perimän kanssa suolistomikrobiston kuntoon.
Hyvään mikrobistoon vaikuttaa:
- säännöllinen liikunta
- riittävä unen saanti
- terveellinen ruokavalio
- stressin välttäminen
Antibiooteista on paljon tutkimusnäyttöä siitä, miten ne häiritsevät suolistomikrobistoa.
Ruokavalio vaikuttaa ehdottomasti eniten suolistomikrobiston kuntoon. Erityisesti suolistomikrobit tykkäävät kuitupitoisesta ruuasta, kuten ruis- ja kokojyväviljasta, kasviksista, marjoista ja hedelmistä.
Mikä saa mikrobiston voimaan huonosti?
Terveellisten elintapojen lisäksi ympäristötekijät, sairaudet, perimä ja jopa miten olemme syntyneet ja minkä ikäisiä olemme vaikuttavat suolistomikrobistoon.
Ympäristötekijät, kuten tietyt lääkkeet, häiritsevät tutkitusti suolistomikrobistoa. Toisaalta myös suolistoinfektiot, kuten matkaripulin aiheuttajat, häiritsevät suolistomikrobiston tasapainoa.
Antibiooteista on paljon tutkimusnäyttöä siitä, miten ne häiritsevät suolistomikrobistoa.
Antibiootit ovat elintärkeitä lääkkeitä, joilla hoidetaan bakteeriperäisia infektioita. Kuitenkin jokainen antibioottikuuri vähentää myös suolistomikrobiston bakteereiden määrää ja monimuotoisuutta.
Tätä suolistomikrobiston epätasapainotilaa kutsutaan dysbioosi-tilaksi. Erityisesti laajakirjoiset antibioottikuurit ja toistuvat antibioottikuurit köyhdyttävät suolistomikrobistoa.
Antibioottien aiheuttama suolistomikrobiston dysbioositila voi tuntua erilaisina vatsaoireina, kuten ripulina, ummetuksena, ilmavaivoina tai kiputiloina.
Vaikka antibioottikuurit häiritsevät suolistomikrobistoa, niin tutkimusten mukaan suolistomikrobisto pystyy palautumaan. Miten suolistomikrobisto palautuu ja kuinka kauan se kestää, riippuu hyvin paljon yksilöstä.
Jos suolistomikrobisto ei voi hyvin, mitä sille voi tehdä?
Häiriötilanteissa, kuten esimerkiksi antibioottikuurin aikana, jokainen voi muokata suolistomikrobistoa suotuisammaksi probiooteilla eli elävillä mikrobeilla, joilla on suotuisia terveysvaikutuksia.
