Väsyttää ja nukahtelen päivällä — onko minulla uniapnea?

Aamulla herääminen väsyneenä voi kertoa uniapneasta.

Uniapnean oireita arvion mukaan on noin neljällä prosentilla miehistä ja kahdella prosentilla naisista.

Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa 17 % keski-ikäisistä miehistä ja 9 % naisista.

Täysin harmittomasta sairaudesta ei ole kysymys.

Uniapnean hoito parantaa potilaan elämänlaatua ja edesauttaa työkyvyn säilymistä.

Hoitamattomana uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3–6-kertaisesti.

Se lisää myös sydämen eteisvärinää, altistaa aivoinfarkteille, aiheuttaa keuhkovaltimoverenpainetautia ja tyypin 2 diabetesta.

Lisäksi uniapnea aiheuttaa muistihäiriöitä, keskittymis- ja oppimisvaikeuksia sekä masennusta.

Koska uniapneaan liittyy väsymystä ja nukahtelutaipumusta päivisin, sairaudesta kärsivän riski joutua onnettomuuksiin ja tapaturmiin kasvaa.

Erityisen riskialtista on sairastaa hoitamatonta uniapneaa ja työskennellä valppautta vaativassa ammatissa – esimerkiksi ammattikuljettajana.

Mistä uniapneassa on kysymys?

Uniapnea tarkoittaa unen aikana esiintyviä hengityskatkoja, jotka kestävät vähintään 10 sekuntia. Katkojen aikana sisään- ja uloshengitys estyvät.

Uniapnea luokitellaan kolmeen eri luokkaan sen vaikeuden mukaan: lievä, keskivaikea tai vaikea.

Kuka sairastuu uniapneaan?

Ylipaino on uniapnean suurin riskitekijä. Kaksi kolmesta uniapneapotilaasta on ylipainoisia.

Muita sairaudelle altistavia tekijöitä ovat kasvojen, ylähengitysteiden ja purennan rakenteelliset poikkeavuudet, nenän tukkoisuus ja kilpirauhasen vajaatoiminta.

Myös keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, alkoholin käyttö ja tupakointi lisäävät uniapnean riskiä.

Naisilla raskauden aikaiset muutokset, kuten pallean kohoasento ja nesteen kertyminen voivat altistaa uniapnealle.

Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla.

Kuorsaaminen voi olla yksi uniapnean oire.

Uniapnean oireet

Uniapnealle tyypillisimpiä oireita ovat:

• päiväväsymys
• uneliaisuus ja nukahtelu päivän aikana
• muistin "pätkiminen"
• keskittymiskyvyn puute
• uupumus ja saamattomuuden tunne
• kuorsaus
• hengityskatkokset unen aikana
• herääminen tukehtumisen tunteeseen
• levoton uni
• suun kuivuminen
• yöhikoilu
• yöllinen virtsaamistarve
• aamuinen päänsärky

Miten uniapnea todetaan?

Uniapneaa voidaan tutkia uniapneatutkimuksella eli unirekisteröinnillä, joka tehdään joko sairaalassa tai kotona.

Tutkimuksessa voidaan käyttää myös aivosähkökäyrän (EEG) sisältävää laajempaa unirekisteröintiä (unipolygrafia), jos halutaan tietoa unen laadusta hengityksen lisäksi.

Tutkimukset tulee tehdä kiireellisesti, jos potilaalla on vireyttä vaativa ammatti, sydän- ja verisuonitauti tai hän on raskaana.

Ennen tutkimusta lääkärin vastaanotolla käydään läpi oireita, unen pituutta ja laatua, elämäntapoja, allergioita ja muita mahdollisia sairauksia, jotka voivat aiheuttaa oireet.

Lisäksi lääkärin vastaanotolla selvitetään potilaan verenpaine, painoindeksi, vyötärönympärys ja tutkitaan kasvon rakenteet.

Uniapnean hoito

Uniapneaa voidaan hoitaa monin eri tavoin. Tärkeää on pystyä lievittämään sen liitännäissairauksia ja estää mahdollisia ennenaikaisia kuolemia.

Uniapnean hoito parantaa potilaan elämänlaatua ja edesauttaa työkyvyn säilymistä.

Omahoito uniapneaan

Hoitamattomana uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3–6-kertaisesti.

Uniapneaa voi helpottaa omahoidolla ja erityisesti korjaamalla elintapojaan.

Ylipainoisen uniapneapotilaan kannattaa laihduttaa, sillä painon aleneminen vähentää hengityskatkoksia.

Säännöllinen liikunta vähentää uniapnean oireita.

Jos tupakoit, se kannattaa lopettaa, sillä tupakointi lisää limakalvoturvotusta.

Myös alkoholin ja keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttöä olisi hyvä välttää ennen nukkumaanmenoa, sillä ne saattavat pahentaa hengityskatkoksia.

Riittävä unensaanti on uniapneapotilaalle tärkeää.

Nukkumisasento on myös tärkeä. Selällään nukkumista tulisi välttää. Jos nukkuessa kierähtää aina selälleen, kannattaa hankkia asentohoitoon tarkoitettu kova pallo, joka kiinnitetään yöpuvun selkämykseen. Se estää nukkujaa kääntymästä selälleen kesken unen.

CPAP- eli ylipainehoito

Jos uniapnea on keskivaikea tai vaikea, yleisin hoitomuoto on CPAP- eli ylipainehoito. Siinä potilas käyttää öisin maskia, johon ohjataan kevyesti paineistettua ilmaa.

Ilman avulla ylähengitystiet pysyvät yön aikana avoinna.

CPAP-hoito vähentää päiväväsymystä ja parantaa tarkkaavuutta ja muistia. Hoidolla on myönteiset vaikutukset myös verenpaineeseen, sydämen toimintaan ja sokeritasapainoon.

Laitetta on tärkeää käyttää säännöllisesti läpi yön, jotta siitä on hyötyä.

Uniapnean hoitoon tarkoitettu laite kiinnitetään kasvoille öisin.

Uniapneakisko

Lieveässä uniapneassa voidaan käyttää uniapneakiskoa, joka siirtää alaleukaa eteenpäin ja vähentää kielen painumista taaksepäin.

Myös tämä hoitomuoto vähentää unenaikaisia hengityskatkoksia ja päiväaikaista väsymystä.

Leikkaushoito

Mikäli mikään aiemmista hoitomuodoista ei riitä, voidaan tehdä leikkaushoito, kuten ylähengitysteiden leikkaus (nenän avaava leikkaus), nielun alueen useammalle alueelle tehty radiotaajuuskirurgia tai leuan alueen leikkaus (esimerkiksi ylä- ja alaleuan siirto leikkauksella eteenpäin).

Myös lihavuusleikkaus voi olla mahdollinen, jos potilaan painoindeksi on yli 35 kg/m2. Lihavuusleikkaus lievittää oireita, mutta ei poista uniapneaa.

Lähteet: Käypä hoito ja Terveyskirjasto