Lähes kolmannes ns. sakrokokkygeaalista teratoomaa sairastavista lapsista menehtyy joko raskauden aikana tai heti syntymän jälkeen. Kasvainta esiintyy Suomessa enemmän kuin mitä on raportoitu aiemmin muista maista. Liitännäisanomalioita ilmeni kolmasosalla tapauksista, toteaa LL Satu-Liisa Pauniaho väitöstutkimuksessaan.
Vastasyntyneiden tavallisin kasvain, ns. sakrokokkygeaalinen teratooma on tyypillinen ja useimmiten hyvänlaatuinen itusolukasvain. Lapsilla, jotka leikataan pian syntymän jälkeen, on erinomainen ennuste.
Osalla kasvaimista on kuitenkin taipumus uusiutua, ja vähintään 50 prosenttia uusiutumisista on pahanlaatuisia. Siksi sekä mahdollisten tuumoriin ja leikkaukseen liittyvien toiminnallisten pitkäaikaisongelmien löytämiseksi potilaita seurataan kliinisesti useiden vuosien ajan.
Aiemmin käyttökelpoiseksi todetun afp-markkerin lisäksi ns. CA-125 voi olla hyödyllinen sakrokokkygeaalisen teratooman seurannassa. Näiden kahden verikokeen käyttöä seurantakäyntien yhteydessä suositellaan väitöstutkimuksen perusteella.
Väitöskirjassa tutkittiin kolmen verinäytteestä analysoitavan ns. tuumorimarkkerin soveltuvuutta sakrokokkygeaalisen teratooman seurantaan ja niiden yhteyttä mahdollisiin uusiutumisiin.
Harvinaisuudestaan huolimatta pahanlaatuisia itusolukasvaimien osuus kaikista lasten ja nuorten pahanlaatuisista kasvaimista on noussut. Viisivuotiseloonjäämisennuste on nykyisin noin 91 prosenttia.
Väitöstutkimuksen toinen osatyö perustui Suomessa 40 vuoden aikana todettuihin pahanlaatuisiin itusolukasvaimiin. 15–45-vuotiaiden kiveskasvainten ilmaantuvuus on ollut jatkuvassa kasvussa. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin kansainvälisesti.
LL Satu-Liisa Pauniahon väitöskirja Germ cell tumors – biology, clinical presentation and epidemiology (Itusolukasvaimet - biologia, kliininen ilmeneminen ja epidemiologia) tarkastetaan 22.8.2014 Tampereen yliopistossa.
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
