Kokeneet lastenhoitajat ja lääkärit ovat kautta aikojen tienneet, että poikkeavuus vastasyntyneen lapsen katsekontaktissa voi kieliä ongelmista. Helsingin yliopiston ja HYKS:n tutkijat ovat nyt antaneet tälle tiedolle tieteellisen perustan osoittamalla, että vastasyntyneen kyvyllä kohdistaa katseensa on yhteys aivojen mikrorakenteiden kehitykseen. Poikkeava katsefiksaatio liittyy laaja-alaisiin muutoksiin aivojen valkean aineen kypsymisessä.
Tutkimuksessa todetaan myös, että vastasyntyneen vauvan katsekontakti ja kyky seurata katseella ennustavat vahvasti hänen visuaalisen tiedonkäsittelykykynsä kehittymistä lapsuuden aikana.
Tulokset tukevat olettamusta, että vastasyntyneellä lapsella on jo olemassa merkittäviä tiedonkäsittelyn ydintoimintoja, joiden pohjalle myöhempi kognitiivinen kehitys rakentuu.
Tutkimusta johtaneen kliinisen neurofysiologian dosentti Sampsa Vanhatalon mukaan juuri visuaalisen kognition ongelmat muodostavat muun muassa pikkukeskosten tai happivajauksesta kärsineiden vauvojen keskeisimmän elinikäisen ongelmavyyhdin.
– Kun opimme ymmärtämään, miten lapsen varhainen visuaalinen tiedonkäsittely toimii, löydämme ehkä myös keinoja tunnistaa ja estää myöhempien ongelmien kehittymistä, hän sanoo.
Vanhatalo huomauttaa, että tutkimus on poikkeuksellinen osoitus siitä, miten kunnollinen hyvän kliinikon tekemä tutkimus voi kertoa lapsen tulevaisuudesta yhtä paljon kuin uudenaikaiset menetelmät.
HYKS:n lastenklinikassa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana kaksi tutkittavien lasten ryhmää. Toisessa ryhmässä kerättiin HYKS:n lastenklinikalta 57 lasta vuosina 2006–2007; lapsista 42 oli pikkukeskosia. Lasten katsefiksaatiota ja katseen kohdistamista testattiin vastasyntyneinä, ja kehitysseuranta tehtiin kaksivuotiaana.
Toisen ryhmän muodostivat 1 410 lasta, jotka oli vuosina 1985–86 rekrytoitu vastasyntyneinä mukaan väestöpohjaiseen ns. Arvo Ylppö -seurantatutkimukseen. Näistä lapsista 948 oli ollut vastasyntyneenä sairaalahoidossa ja heistä viidennes oli syntynyt keskosena. Tähän tutkimusryhmään kuuluvien lasten visuaalista tiedonkäsittelyä arvioitiin viiden vuoden iässä.
Tutkimus (Visual fixation in human newborns correlates with extensive white matter networks and predicts long term neurocognitive development) on julkaistu Journal of Neuroscience -lehdessä.
Lähde:
Helsingin yliopisto
Kuva:
Panthermedia
