Kuljettajan sairauskohtaukset aiheuttivat 25 % kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista vuosina 2008–2009.
– Tänä vuonna luku saattaa olla vieläkin suurempi, kertoo soveltavan silmälääketieteen professori Timo Tervo HYKS:sta. Hän on Uudenmaan tieliikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan lääkärijäsen.
Eniten liikenneonnettomuuksia ovat aiheuttaneet sydän- ja verisuonitautikohtaukset. Toiseksi suurimpaan taustatekijöiden ryhmään kuuluvat aivoperäiset sairaudet, kuten aivoverenvuodot ja epilepsia. Muita syitä ovat mm. diabetes ja vatsa-aortan repeämät.
Lääkäri saattaa katsoa ajoterveyttä potilaan näkökulmasta. Riskejä voi olla vaikea hahmottaa potilaan kertoessa, että elämä on pilalla, jos ei pääse ajamaan mökille. Toisaalta potilas voi tarttua rattiin varsin sairaana ja ajaa autoa, vaikka esimerkiksi sydäntutkimukset ovat kesken.
– Sydäntutkimuksissa ollut potilas ryhtyi ajamaan rekkaa ja kuoli sairauskohtaukseen kesken ajon. Hänellä oli koko ajan ollut sydäninfarkti.
Tervo muistuttaa, että sairauskohtaukset ovat vain osa ajoterveyteen vaikuttavista, kuljettajan tilaan liittyvistä ongelmista. Vireystilan pulmat voivat johtaa ajo- tai havainnointivirheisiin, myös alkava dementia sekä monien sairauksien ja lääkitysten yhdistelmät aiheuttavat ongelmia.
Kuljettajan nuori ikä on riski liikenteessä ja kolarien riski alkaa lisääntyä uudelleen 50–60-vuotiailla. Riski ei kasva kuitenkaan yhtä suureksi kuin nuorilla.
Tervon mukaan liikennelääketieteen pitäisi olla osa lääkärikoulutusta.
– Lääkärit tarvitsevat taustatietoja siitä, miksi ilmoitukset täytyy tehdä. Ilmoittamalla saadaan aikaan paljon hyvää – ei ainoastaan potilaan itsensä, vaan myös muiden teillä liikkuvien kannalta.
Hänen mielestään liikennelääketiede olisi hyvä kohde myös tutkimukselle.
– Suomi olisi liikennelääketieteellisen tutkimuksen kultakaivos, koska onnettomuustutkijat saavat käyttöönsä potilaiden tiedot. Muissa Euroopan maissa näin ei ole, summaa Tervo.
Ajoterveysasetuksen mukaan lääkärin velvollisuus on ilmoittaa poliisille, jos ajokortin hakijan tai ajokortin haltijan terveydentila on muuten kuin tilapäisesti heikentynyt ja hän ei enää täytä ajokortin edellyttämiä terveysvaatimuksia.
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 40/2012.
