Punkit nousevat otsikoihin kevään ensimmäisinä lämpiminä päivinä, kesä kuluu punkkeja syynätessä, mutta syksyllä huokaistaan jo helpotuksesta. Punkki ei kuitenkaan elä kalenterin mukaan ja sen liikkeitä voi arvailla lämpötilaa seuraamalla.
Punkki saalistaa, kun ilman lämpö nousee yli viiden plusasteen. Siksi punkkiaika voi kestää huhtikuusta jopa joulukuuhun. Hetkellinenkin viiden plusasteen lämpö saa punkin nousemaan maasta ruohonkorteen ja kurkottelemaan mahdollisia isäntäeläimiä kohti.
Punkki viihtyy erityisesti metsäisillä ja kosteilla alueilla, esimerkiksi havu- ja lehtimetsissä, joissa on tiheä aluskasvillisuus. Syyni kannattaa siis tehdä esimerkiksi sieniretken jälkeen.
Punkin irrottaminen ihosta
Punkki ruokailee yleensä siellä, missä iho on ohutta ja verisuonia on paljon. Tällaisia paikkoja ovat ihmisellä esimerkiksi polvitaipeet, nivusseutu, genitaalialue, nilkat, varpaanvälit, pään ja niskan seutu, hiuspohja, korvantaustat ja jopa korvakäytävät. Tunkeilijan huomaaminen voi olla hankalaa, sillä veren imemisen lisäksi punkki sylkee isäntänsä verenkiertoon puuduttavaa ainetta. Ihoon kiinnittynyt punkki ei siis yleensä tunnu miltään.
Jos iholta löytyy punkki, se pitäisi mieluiten saada irrotettua kokonaisena imukärsineen päivineen. Tähän tarkoitukseen sopivat esimerkiksi pinsetit tai punkkipihdit. Punkki asetetaan pihteihin ja vedetään varovasti pois iholta.
Punkkia ei saa peittää millään aineilla. Tähän on olemassa järkevä syy. Punkki voi tukehtua ja sen seurauksena se oksentaa isäntäeläimensä verenkiertoon. Oksennuksen mukana isäntäeläimeen voivat kulkeutua kaikki punkin kantamat sairaudenaiheuttajat.
Lue lisää punkeista:
Onko punkki pelottava?
Nyt on pakko kysyä: Onko taigapunkki vaarallisempi kuin tavallinen puutiainen?
Miten borrelioosia hoidetaan Suomessa?
Tietovisa punkeista
Kesän huolet: Borrelioosi ja puutiaisaivokuume
Borreliapikatestiin ei voi luottaa
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
