Lapsilla, joiden kotona oli koira, oli vähemmän hengitystieinfektioita tai niiden oireita ensimmäisenä elinvuotena kuin lapsilla, joiden perheessä ei ollut koiraa. Lapset myös sairastivat vähemmän korvatulehduksia ja tarvitsivat harvemmin antibiootteja, jos perheessä oli koira. Kissakontakteilla ei ollut yhtä merkittävää vaikutusta hengitystieinfektioiden oireiden määrään. Nämä havainnot teki LL Eija Bergroth väitöstutkimuksessaan.
Syntymän jälkeen talteen otettujen napaveren valkosolujen kykyä tuottaa erilaisia sytokiineja verrattiin ensimmäisen elinvuoden aikana ilmoitettujen hengitystieoireiden ja -infektioiden määrään. Napaveren sytokiineilla ja eläinkontakteilla oli yhteys ensimmäisen elinvuoden hengitystieinfektioihin. Tuumorinekroositekijä-α:n tuotannolla vaikutti olevan positiivinen yhteys korvatulehdusten esiintymiseen.
Tutkimusaineisto oli osa kansainvälistä PASTURE-monikeskustutkimusta ja sen suomalaista LUKAS-kohorttia, joihin kuuluu yli 1 000 pääosin maaseudulla asuvaa lasta Itävallasta, Ranskasta, Saksasta, Suomesta ja Sveitsistä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet lapset ovat syntyneet syyskuun 2002 ja toukokuun 2005 välillä.
Bronkioliitin vaikutus astmariskiin riippuu taudin aiheuttaneesta viruksesta
Alle kahden vuoden iässä rinoviruksen aiheuttaman bronkioliitin vuoksi sairaalahoidossa olleista lapsista 47 prosenttia käytti hoitavaa astmalääkitystä neljän vuoden kuluttua sairaalahoitojaksosta. Tämä oli merkittävästi useammin kuin RS-viruksen tai muiden virusten aiheuttaman bronkioliitin jälkeen.
Astmalääkitykseen päätyminen oli erityisen yleistä lapsilla, jotka olivat olleet sairaalahoidossa kuumeisen tyypin C rinoviruksen aiheuttaman bronkioliitin vuoksi ja joilla oli lisäksi atooppinen ihottuma. Kaikki bronkioliitin takia sairaalahoitoon joutuneet lapset eivät ole siis samanlaisessa riskissä sairastua myöhemmin astmaan.
Erilaisia hoito- ja seurantaohjeita tarvitaan riippuen taudin aiheuttajasta, jonka selvittämistä ei kuitenkaan tämänhetkisissä hoitosuosituksissa vielä pidetä välttämättömänä.
Tutkimukseen osallistui noin 400 bronkioliitin vuoksi sairaalahoidossa alle kahden vuoden iässä ollutta lasta osana MARC-30 Finland -tutkimusta. Lapset olivat sairaalahoidossa talvikausina 2008–2010 KYS:ssä, TAYS:ssa tai TYKS:ssä. Sairaalahoidon jälkeistä astmalääkkeiden käyttöä selvitettiin kyselytutkimuksen avulla 12 ja 48 kuukauden kuluttua sairastumisesta.
LL Eija Bergrothin väitöskirja Predictive factors for respiratory infections and post-bronchiolitis asthma in early childhood tarkastetaan 4. syyskuuta Itä-Suomen yliopistossa.
Ulla Toikkanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
