Suomalaisen pitkittäistutkimuksen tulokset tukevat vahvasti varhaiskehityksen vaikeuksien ennustavaa roolia vakavien persoonallisuushäiriöiden kehittymisessä.
Esimerkiksi vanhemmistaan lapsuudessa eroon joutuneilla sotalapsilla oli aikuisiällä suurentunut riski vakaviin, sairaalahoitoa vaatineisiin mielenterveyden häiriöihin, etenkin persoonallisuus- ja päihdehäiriöihin, havaitsi psykologian maisteri Marius Lahti väitöstutkimuksessaan.
Persoonallisuushäiriöiden riski oli erityisen suurentunut, jos lapsi oli joutunut eroon vanhemmistaan viiden ensimmäisen elinvuoden aikana.
Myös sikiöaikana hidastunutta aivojen kasvua heijastava pienempi päänympärys syntymähetkellä ennusti suurentunutta vakavien persoonallisuushäiriöiden riskiä aikuisiällä. Yhteys oli vahvempi miehillä.
Miehillä lisäksi kasvupoikkeamat painoindeksissä ja painossa sekä ensimmäisen elinvuoden aikana että kouluiässä ennustivat vakavien persoonallisuushäiriöiden riskiä. Naisilla sitä ennusti hitaampi pituuskasvu leikki-iässä.
Lahden tutkimusotoksena oli Helsingin syntymäkohortti, johon kuuluu yli 13 000 vuosina 1934–1944 syntynyttä suomalaista. Tiedot kasvusta, lapsuusiän erokokemuksista ja persoonallisuushäiriödiagnooseista saatiin terveydenhuollon korteista ja kansallisista rekistereistä, mikä mahdollisti tutkimuksen pitkittäisotteen.
Otoksen diagnostinen seuranta kesti 35 vuotta. Sinä aikana 202 tutkimusotoksen jäsentä oli joutunut sairaalahoitoon persoonallisuushäiriön takia. Vanhemmistaan eroon joutuneita sotalapsia kohortissa oli 1 781.
Psykologian maisteri Marius Lahden väitöskirja "Early Life Origins of Severe Personality Disorders – The Helsinki Birth Cohort Study" tarkastetaan 24.11. Helsingin yliopistossa.
Kuva: Panthermedia
