Allergiset sairaudet ovat lisääntyneet länsimaisissa yhteiskunnissa nopeasti, mikä on johtanut päätelmään, että elämäntapamme on riskitekijä immuunijärjestelmän häiriöille. Varhainen ravitsemus ja mikrobialtistus ovat nousseet esille mahdollisina tekijöinä, jotka voivat vaikuttaa myöhempään riskiin sairastua allergiaan.
Lääketieteen lisensiaatti Katri Niinivirta-Joutsan tekemässä väitöstutkimuksessa raskaudenaikainen maidon kulutus oli yhteydessä lapsen pienempään atooppisen ekseeman riskiin, kun taas juuston kulutus oli yhteydessä suurempaan riskiin. Näiden lisäksi imetyksenaikainen C-vitamiinin saanti oli yhteydessä suurempaan astman riskiin, ja kananmunan kulutus pienempään atooppisen ekseeman riskiin.
– Nämä löydökset ovat kuitenkin alustavia ja tarvitaan suurempia satunnaistettuja ravitsemustutkimuksia löydösten vahvistamiseksi, Niinivirta-Joutsa sanoo.
Väitöstutkimukseen osallistui allergiariskiperheistä 256 äiti-lapsi-paria. Kaksi ryhmää sai yksilöllistä ravitsemusohjausta varhaisraskaudesta lähtien sekä joko probioottivalmistetta (Lactobacillus rhamnosus GG ja Bifidobacterium lactis Bb12) tai lumevalmistetta. Verrokkiryhmä sai pelkästään lumevalmistetta. Lapsia seurattiin neljään ikävuoteen saakka.
Ravitsemusohjauksella tavoiteltiin suositusten mukaista ruokavaliota, ja sillä saatiin muutoksia äitien ruokavaliossa suotuisaan suuntaan.
– Ohjaus ei itsessään vaikuttanut lapsen allergiariskiin, mutta tutkimuksessa havaittiin äidin ruokavalion koostumuksessa yhteyksiä lapsen allergisten sairauksien riskiin, Niinivirta-Joutsa kertoo.
Ravitsemusohjaus vaikuttaa vastasyntyneen rasvahappojen saantiin
Äidin saama ravitsemusohjaus muokkasi vastasyntyneen lapsen napaveren rasvahappokoostumusta. Havaitut muutokset viittaavat ravitsemusohjausryhmän lapsien parempaan välttämättömien rasvahappojen saantiin. Ravitsemusohjauksessa erityisesti rasvan laatuun kiinnitettiin huomiota.
– Välttämättömien rasvahappojen saanti on tärkeää muun muassa aivojen kehitykselle ja lisäksi rasvahappojen koostumuksella voi olla hyötyä lapsen puolustusvasteen kehittymiselle, Niinivirta-Joutsa sanoo.
Tutkija todensi myös, että lapsen lisäruokien aloitusikä ei ollut yhteydessä atooppisen ihottuman riskiin. Aiempina vuosikymmeninä allergiaperheille on suositeltu rutiininomaisesti lisäruokien myöhäisempää aloitusta. Tutkimuksen tulokset vahvistavatkin nykykäsitystä siitä, ettei lisäruokien aloituksen viivyttäminen yli kuuden ikäkuukauden auta allergian ehkäisyssä.
– Yhteenvetona voidaan todeta, että varhainen ravitsemus on tärkeää paitsi lapsen kasvulle ja kehitykselle, niin sillä saattaa olla myös vaikutusta allergian kehittymiseen. Tulokset tukevat nykyisten ravitsemussuositusten noudattamista myös allergiariskiperheissä, ja raskaana olevien äitien ravitsemusohjaukseen onkin syytä kiinnittää huomiota, Niinivirta-Joutsa sanoo.
Lähde:
Turun yliopisto
Pre- and postnatal nutrition - target for allergy risk reduction
Kuva:
Panthermedia
