Työkykyä voidaan parantaa varhaisella, tukevalla interventiolla. Birgitta Ojalan väitöstutkimuksessa järjestettiin Tampereen kaupungin työntekijöille uudenlainen varhaiskuntoutusinterventio. Kuntoutusryhmän tulokset kohenivat kaikilla osa-alueilla toisin kuin vertailuryhmän. Mittareina käytettiin fyysistä kuntoa, hapenottokykyä ja lihastoiminnan testaustuloksia, työkykyindeksiä, elämänlaadun mittaria, burn out -mittaria, työn imu -mittaria sekä masennusta ja stressiä koskevia kysymyksiä.
Ryhmien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä työkykyindeksin kokonaispistemäärän osalta. Esimerkiksi hapenottokyky parani kaikissa ikäryhmissä vähintään 67 prosenttia.
Naiset terveydenhuollosta, miehet rakennus- tai kuljetusalalta
Osallistujat olivat 21–64-vuotiaita ja edustivat eri ammatti- ja tuotantoaloja. Naiset olivat enimmäkseen terveydenhuoltoalalta, miehet pääasiassa rakennus- tai kuljetusalalta. Osallistujat valikoitiin interventio-ohjelmaan oman halukkuutensa ja prosessiin sitoutumisensa sekä esimiehen ja työterveyshuollon puollon perusteella.
Aineisto kerättiin 2011–2014. Interventio toteutettiin lähellä kotia ja työtä, tukien osallistujien elämäntapamuutosten jatkuvuutta ja oppimista omassa arjessa. Työnantaja mahdollisti kuntoutuksen kustantamalla kuntoutuspäivien toteuttamisen, ja Kela tuki osallistumista maksamalla kuntoutusrahaa korvaamaan menetettyjä palkkakustannuksia kuntoutuspäivien ajalta.
Kuntoutukseen kuului kahdeksan kokoontumispäivää. Kuntoutuksen tarkoituksena oli ylläpitää ja edistää osallistujien työkykyä ja mahdollisuuksia toimia ja pysyä työelämässä. Kokoontumispäiviä oli kahden viikon välein ja seuranta tehtiin yhdeksän kuukauden kuluttua ohjelman alkamisesta.
TtM Birgitta Ojalan väitöskirja A cognitive-behavioral work-related program for early rehabilitation. A controlled study among municipal employees in Finland tarkastetaan Tampereen yliopistossa 22. helmikuuta.
Kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
Toimittaja
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla 18.2.2019.
