Helsingin kaupungin ANTIKO-hanke (antikoagulaatiohoidon seurannan ja sähköisen asioinnin kehittämishanke) on saanut Lääkäriliiton 8 000 euron suuruisen laatupalkinnon. Hankkeessa kehitettiin kolmen vuoden ajan varfariinihoidon seurantaa ja ohjausta helsinkiläisillä terveysasemilla. Tavoitteena oli potilaiden omahoidon ja sähköisen asiakaspalautteen kehittäminen.
Projektiryhmään kuuluivat projektipäällikkö, terveyskeskuslääkäri Jaana Puhakka, johtava ylilääkäri Kari Korhonen, terveydenhoitaja Tuula Karjalainen sekä tilastoinnissa ja teknisissä asioissa avustanut insinööriopiskelija Jukka Holvitie. Projektin rahoitti Helsingin kaupungin Innovaatiorahasto.
Hanke pohjautuu THL:n julkaisemiin antikoagulaatiohoidon ohjeistuksiin, jotka Jaana Puhakka toimitti työskennellessään osa-aikaisesti THL:ssa. Ohjeistukset sisältävät antikoagulaatiohoidon käsikirjan sekä koulutusmateriaalit terveydenhuollon ammattilaisille ja potilaille. Ne löytyvät THL:n verkkosivuilta osoitteesta www.thl.fi/antikoagulaatiohoito.
Vastuuta potilaille itselleen
Varfariini koskettaa suurta potilasjoukkoa. Helsingin terveysasemilla on noin kymmenen tuhatta jatkuvassa INR-seurannassa käyvää potilasta, ja INR-kokeita otetaan noin 150 000 vuodessa. Tämä on kuluttanut paljon lääkäriresursseja rutiininomaiseen työhön.
ANTIKO-hankkeessa on luotu toimintamalli, joka pyrkii selkiyttämään perusterveydenhuollon työntekijöiden välistä työnjakoa ja vapauttamaan resursseja siirtämällä vastuuta potilaille itselleen. Mallissa antikoagulaatiohoidossa olevat varfariinia käyttävät potilaat jaetaan hoitotasapainon, hoitomyöntyvyyden sekä tukos- ja vuotoriskin mukaisesti kolmeen ryhmään: omavastuussa, hoitajavastuulla ja lääkärivastuulla olevat potilaat. Vastuu kertoo siitä, kuka annostelee varfariinin INR-tulosten perusteella.
Toimintamallin toteuttaminen alkoi Helsingin kaupungin terveysasemaosastolla vuonna 2010. Aluksi järjestettiin terveysasemien omahoitajille antikoagulaatiohoitokoulutusta.
Omahoitoon siirtyminen alkoi terveysasema kerrallaan alkaen sieltä, missä valmius oli suurin. Hoitajat kouluttivat omavastuuseen siirtyvät potilaat. Potilaiden tuli suorittaa ns. AK-ajokortti, joka sisältää kymmenen kysymystä opetuksen sisällöstä sekä annoslaskuja. Omahoidon tueksi valittiin tekstiviestipalvelu, joka välittää potilaalle automaattisesti INR-tuloksen ja varfariinin annostelua ohjaavan tekstiviestin noin kaksikymmentä minuuttia tuloksen valmistumisen jälkeen.
Kaikki Helsingin kaupungin terveysasemat oli koulutettu vappuun 2012 mennessä. Nyt on menossa hankkeen loppusuora, ja toimintamalli siirtyy osaksi terveysasemien normaalia toimintaa ensi vuoden alusta lähtien. Omahoidossa on tällä hetkellä noin 2000 potilasta, ja tavoitteena on kasvattaa osuus 3000:een.
Toimintamalli soveltuu muuallekin
– Aikaisemmin Helsingin terveysasemien lääkärit annostelivat varfariinin kaikille potilaille. Kehittämishanke on siirtänyt hoitovastuuta pois lääkäreiltä joko hoitajien tai potilaiden itsensä vastuulle silloin, kun hoitotasapaino on hyvä ja riskit pienet, projektipäällikkö Jaana Puhakka summaa.
– Hyötyinä ovat potilasturvallisuuden paraneminen, potilaiden voimaantuminen, lääkäriresurssien säästyminen muihin tehtäviin sekä hoitajien työnkuvan laajeneminen ja ammattitaidon kasvaminen. Toimintamalli soveltuu erilaisiin organisaatioihin, ja siitä voidaan omaksua joko osia tai kopioida kokonaan, Puhakka kertoo.
Projektiryhmä on käynyt tekemässä mallia tunnetuksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, lääketiedetapahtumissa ja potilastilaisuuksissa. Lisäksi Jaana Puhakalla on tekeillä aiheesta väitöskirja.
Sari Kosonen
tiedottaja
Suomen Lääkäriliitto
Kuva: Mikko Käkelä
Julkaistu Lääkärilehdessä 50–52/13.
