Vanhuuden imagon on korkea aika muuttua, toteaa Ikäinstituutin toimialapäällikkö, psykologian tohtori Sirkkaliisa Heimonen.
Vanhuuteen ja ikääntymiseen liitetään julkisuudessa usein ongelmia ja uhkakuvia. Keskustelua vanhusten palveluista hallitsee yleensä talousnäkökulma.
Monet vanhukset elävät kuitenkin hyvää elämänvaihetta. Heimonen korostaa, että vanhenemisen positiivinen merkitys pitää ymmärtää. Hän peräänkuuluttaa nykyistä moniäänisempää keskustelua vanhuudesta.
– Vanhoista ihmisistä puhutaan yleensä yhtenäisenä ryhmänä, vaikka näin ei todellisuudessa ole. Vanhuuden kuvaamiseen tarvitaan myönteistä lähestymistapaa ja sanastoa. Vanhuus pitää ymmärtää merkittäväksi elämänvaiheeksi.
Ennakkoluulot joutavat romukoppaan
Sirkkaliisa Heimonen toivoo, että ikääntymiseen liittyvät ennakkoluulot vähenisivät. Hänen mielestään vanhuuden erityisyyttä täytyy arvostaa.
– Vanhuuteen liittyy haavoittuvuutta aiheuttavia elämänmuutoksia ja menetyksiä, mutta toisaalta elämänkokemus tuo perspektiiviä elämään. Vanhuuden erityisyys tarkoittaa haavoittuvuuden ja elämänkokemuksen kietoutumista yhteen.
Ikäinstituutin Vanhuuden Mieli -projektissa tarkastellaan muun muassa elämän tarkoituksellisuutta tuottavia tekijöitä ja vanhusten sopeutumista elämänmuutoksiin. Vanhuksia on pyydetty kertomaan näkemyksiään mielekkäästä elämästä ja miettimään, millaiset asiat antavat heille voimia arjessa.
– Vastauksista nousee esiin elämänkokemuksen voima. Vanhukset ymmärtävät vaikeudet ja menetykset osaksi pitkää elämää.
Heimonen sanoo, että vanhusten mielen hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin täytyisi kiinnittää enemmän huomiota.
Hänen mukaansa onnellinen vanhuus rakennetaan muun muassa hyvistä, vastavuoroisista ihmissuhteista, mielekkäästä tekemisestä ja itsensä hyväksymisestä. Iso merkitys on myös asenteella eli sillä, miten ihminen kohtaa oman vanhenemisensa.
Yhä useampi tarvitsee työssään tietoa vanhusten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin vahvistamisesta, kun väestön ikärakenne muuttuu. Vanhuuden psykologia antaa Heimosen mielestä vastauksia.
– Vanhusten omaa ääntä pitää kuulla ja heidän mahdollisuuksiaan osallistua tasavertaisina yksilöinä yhteiskuntaan täytyy tukea, Heimonen summaa.
Kirjoittanut:
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
