Ryhmä geriatrian ja vanhustyön asiantuntijoita arvostelee hallituksen kaavailemia muutoksia vanhuspalvelulakiin.
Lakiesityksen pyrkimyksenä on painottaa avohoidon palveluita ja karsia yli 75-vuotiaiden ympärivuorokautista hoitoa.
Gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta kritisoi sitä, ettei esityksessä ole huomioitu riittävästi väestön ikärakenteen nopeaa muutosta.
– Suomi on kokemassa ennennäkemätöntä pitkäikäisyyden yleistymistä. Väestötasolla avuntarve liittyy suoraan vanhenemiseen, hän korostaa.
– Mitä vanhemmasta ihmisestä on kyse, sitä todennäköisemmin kuolemaa edeltää yleinen raihnaisuus ja monisairauden vaihe. Lakiesitys ei ota vakavasti biologista vanhenemista.
Jylhä ja muut asiantuntijat nostivat esiin ongelmakohtia STM:lle lähetetyssä kirjeessä.
Iäkkäitä pakotetaan kotiin
Jylhä muistuttaa iäkkäiden asuvan kotonaan hyvin pitkään jo nyt.
– Ympärivuorokautinen hoito keskittyy pitkälti hyvin vanhoihin ihmisiin ja vain viimeisiin elinkuukausiin. Esimerkiksi yli 90-vuotiaista naisista kolmasosa ja miehistä 40 prosenttia asuu kotona vielä kolme kuukautta ennen kuolemaansa, Tervaskanto-tutkimusta johtava Jylhä mainitsee.
– Lakimuutoksella pakotetaan kotiin nekin iäkkäät, jotka eivät siellä pysty inhimillisesti olemaan.
Esityksen mukaan vanhusten pitkäaikainen laitoshoito perustuisi jatkossa vain lääketieteellisiin tai asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviin syihin.
– Tämä tuo samalla symbolisen viestin siitä, ettei arvokas elämä ole enää hoidon järjestämisen kriteeri, Jylhä sanoo.
– Viimeisten elinkuukausien aikaa on hyvin vaikea ajatella hoidettavaksi kotipalvelun avulla, vaikka kotihoito kävisikin monta kertaa päivässä. Avun pitää olla jatkuvasti saatavilla, vaikka sitä ei koko ajan tarvitakaan.
Eriarvoisuus lisääntyy
Esitys on osa hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa, ja sen on tarkoitus säästää kuntien varoja 300 miljoonaa euroa vuoteen 2017.
Jylhä epäilee vahvasti kustannussäästöjä.
– Todennäköisesti vanhoja ihmisiä tulee yhä enemmän ensiapupoliklinikoille ja sairaaloihin, kun kotona olo ei ole enää mahdollista. Vanhuksilla äkkinäiset hoitoratkaisut ovat erityisen kalliita.
Jylhän mukaan laki lisäisi toteutuessaan iäkkäiden eriarvoisuutta.
– Yksityisesti ostettu ympärivuorokautinen hoito maksaa 5 000–6 000 euroa kuussa, joten se on mahdollista vain kaikkein varakkaimmille.
Hän muistuttaa uudistuksen lisäävän omaisten taakkaa samaan aikaan kun työurien toivotaan pidentyvän.
Lain on tarkoitus tulla voimaan heti ensi vuoden alusta.
Kirjoittanut:
Maria van der Meer
toimittaja
Kuva:
Mikko Käkelä
Julkaistu Lääkärilehdessä 48/14.
