Maailmassa on tehty kaksi prospektiivistä tutkimusta, joissa vähäoireinen nivustyräpotilas satunnaistettiin joko seurantaan tai leikkaushoitoon. Ensimmäinen julkaistiin Brittein saarilta vuonna 2006 ja siinä suositeltiin leikkaushoitoa. Toinen tehtiin Pohjois-Amerikassa samana vuonna ja siinä taas suositeltiin seurantalinjaa. Tulokset siis jättivät taas kliinikolle lantinheiton vastaukseksi. Nyt amerikkalaisen potilaskohortin pitkäaikaistulokset on analysoitu uudelleen seitsemän vuoden seurannan jälkeen, ja tulos muuttuikin leikkaushoidon suuntaan suotuisaksi.
Tutkimuksen 254:stä seurantaryhmään kuuluneesta miehestä 81 oli jouduttu leikkaamaan. Yleisin syy leikkaukseen oli lisääntyvä nivuskipu (54 %). Osa myös kyllästyi tyrään (3 %) ja joillakin tyrä kureutui (2 %). Yli 65-vuotiailla seurantaryhmäläisillä leikkaukseen joutumisen todennäköisyys kymmenen vuoden aikana oli jopa 79 %.
Tutkijoiden päätelmä oli, että oireeton tai vähäoireinen vanhenevan miehen nivustyrä kipeytyy kuitenkin vuosien saatossa ja leikkaus saattaa olla edessä joka tapauksessa. Tyrää on turvallista seurata vuosia (kureutumisriski vain 1–2 %), mutta kipu ajaa useimmat jossakin vaiheessa kirurgin pakeille.
Suomessa nivustyrä leikataan aina lapsilta ja useimmiten naisilta, joilla kureutumisvaara on suurempi kuin miehillä. Nykyään aikuisten miesten nivustyrä leikataan useimmiten käyttämällä polypropyleeniverkkoa vatsanpeitteiden tueksi. Leikkaus voidaan suorittaa huonokuntoisille vanhuksillekin varsin ”kevyesti” paikallispuudutuksessa. Haavatulehduksen tai verenvuodon riski leikkauksen jälkeen on 2–3 %, tyrän uusiutuman 1–2 %, lievän kroonisen kiputuntemuksen 10–20 % ja vaikean neuropaattisen kivun 1–2 %.
Nivustyrä on yksi yleisimmistä pehmytkudosleikkauksista. Jopa 20–30 % miehistä saa elämänsä aikana nivustyrän, naisten riski noin kymmenesosa tästä. Onneksi suurin osa nivustyristä on vähäoireisia ja painottuu vanhuusvuosiin. Tutkimusnäyttö puoltaa siis vähäoireisen tai oireettoman aikuisen miehen nivustyrän leikkausta, mutta potilaalle tulee kertoa leikkaushoidon haitat. Maalaisjärjen käyttö on silti sallittua: vanhuksen pienehköä laakeaa tyrää voidaan jatkossakin seurata, kunhan potilas tietää riskit ja hakeutuu ajoissa kirurgille oireiden lisääntyessä.
Fitzgibbons RJ, Ramanan B, Arya S ym. Long-term results of a randomized controlled trial of a nonoperative strategy (watchful waiting) for men with minimally symptomatic inguinal hernias. Ann Surg 2013;258:508–15.
O’Dwyer PJ, Norrie J, Alami A ym. Observation or operation for patients with an asymptomatic inguinal hernia: a randomized clinical trial. Ann Surg 2006;244:167.
Hannu Paajanen
dos., gastroenterologisen kirurgian professori
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 44/13.
