Valtaosa alkoholiperäisistä sydänsairauksista jää diagnosoimatta, mikä osoittaa puutteita alkoholiperäisten sairauksien seulonnassa. Alkoholiperäisen sydänsairauden vuoksi äkillisesti menehtyneistä potilaista vain viidesosalla sydänsairaus oli diagnosoitu elinaikana huolimatta siitä, että suurimmalla osalla alkoholin riskikulutus oli tiedossa. Nämä havainnot teki LL Siiri Hietanen väitöskirjassaan.
Hän totesi, että alkoholin riskikulutusta esiintyi kolmasosalla tehohoitoa tarvitsevista potilaista. Näillä potilailla korostuivat lievemmät ja osittain ennaltaehkäistävissä olevat tehohoidon syyt kuten myrkytykset. Vastaavasti syntymäkohortin pitkäaikaisseurannassa runsas alkoholin käyttö 31-vuotiaana altisti myöhemmälle tehohoidon tarpeelle muita potilaita useammin alkoholiperäisistä syistä.
Lähes 40 prosenttia teho-osastolla hoidetuista maksasairauspotilaista menehtyi vuoden kuluessa. Alkoholin käyttö ei vaikuttanut merkittävästi potilaiden ennusteeseen tehohoidon jälkeen, mutta alkoholin aiheuttamassa maksakirroosissa kuolemansyy oli useammin alkoholiperäinen.
Väitöskirja koostuu neljästä tutkimuksesta, jotka toteutettiin Oysin alueella potilasasiakirjoihin pohjautuvina tutkimuksina. Mukaan valittiin tehohoidossa olleet potilaat, joita hoidettiin muun syyn kuin vamman vuoksi sekä potilaat, joilla oli todettu maksasairaus. Lisäksi tutkimuksessa olivat Pohjois-Suomen syntymäkohortin 1966 31-vuotiskyselyyn vastanneet henkilöt sekä alkoholiperäisen sydänsairauden vuoksi äkillisesti menehtyneet potilaat.
Hietasen mukaan terveydenhuollon tulisi panostaa alkoholin riskikulutuksen varhaiseen tunnistamiseen ja sen aiheuttamien sairauksien ehkäisyyn, jotta alkoholiperäistä sairastavuutta, tehohoitoresurssien käyttöä ja kuolleisuutta voitaisiin vähentää.
LL Siiri Hietasen väitöskirja Alcohol-related health problems in critically ill patients (Alkoholin väärinkäyttö kriittisesti sairailla potilailla) tarkastetaan Oulun yliopistossa 27. elokuuta.
Ulla Toikkanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
