Suomessa oli vuonna 2017 Ruotsiin, Norjaan ja Saksaan verrattuna eniten ennenaikaisten kuolemien takia menetettyjä elinvuosia, kertoo THL:n tuore selvitys.
Suomessa menetettyjen ikävuosien ikävakioitu keskiarvo oli 3247 sataatuhatta asukasta kohden. Saksassa vastaava luku oli 3240, Ruotsissa 2569 ja Norjassa 2473.
Kaikkien neljän maan tilanne kohentui vuosien saatossa ja Suomi kiri lähes Saksan tasolle. Norjassa ja Ruotsissa kansanterveys oli kuitenkin vuonna 2017 peräti 29 prosenttia paremmalla tasolla kuin Saksassa ja Suomessa.
– Suomessa toimet kansanterveyden parantamiseksi ovat olleet menestyksekkäitä, ja ennenaikainen kuolleisuus on vähentynyt koko tutkimusjaksolla. Olemme kuitenkin selvästi jäljessä pohjoismaisista naapureistamme. Eroa Norjaan ja Ruotsiin selittävät erityisesti väkivalta ja alkoholiperäiset kuolemat, joita on Suomessa ollut perinteisesti paljon verrattuna muihin Pohjoismaihin, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pekka Jousilahti tiedotteessa.
Vuoden 2017 lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin menetettyjä elinvuosia vuosina 2003, 2009 ja 2013. Ennenaikaisiksi kuolemiksi määriteltiin alle 70-vuotiaana tapahtuneet kuolemat. Näistä valtaosa olisi ollut ehkäistävissä.
Isot erot miesten ja naisten välillä
Kokonaiskuolleisuuden lisäksi ennenaikaisten kuolemien takia menetettyjä elinvuosia tarkasteltiin viidessä pääryhmässä: pahanlaatuiset kasvaimet, verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat, itsemurhat ja alkoholiperäiset sairaudet.
Syöpäkuolemia lukuun ottamatta Suomi oli heikoin maa kaikissa tapausryhmissä.
Suomessa ennenaikaisissa kuolemissa on selkeitä eroja naisten ja miesten välillä. Vuonna 2017 Suomi oli naisten menetettyjen elinvuosien osalta kolmantena Norjan ja Ruotsin jälkeen. Saksa oli viimeinen. Naisten syöpien aiheuttamia menetyksiä oli Suomessa vertailumaista vähiten.
Suomalaismiehillä menetettyjä elinvuosia oli puolestaan neljästä maasta eniten peräti neljässä ryhmässä: ulkoiset syyt/tapaturmat, itsemurhat, verenkiertoelinten sairaudet ja alkoholiperäiset syyt.
Suomessa naisten ja miesten väliset terveyserot ovat pitkään olleet suuria. Naiset ovat lähentyneet muiden Pohjoismaiden naisia, mutta miesten hyvinvoinnin ja terveyden tilanne on lähempänä itäisen Euroopan maita.
– Miesten ja naisten terveyseroja ja ennenaikaisia kuolemia voidaan ehkäistä tehokkaasti erilaisilla terveyspolitiikan toimilla, kuten alkoholipolitiikalla ja mielenterveyspalveluilla. Maiden välisen vertailun tavoitteena on kannustaa kutakin maata ottamaan oppia muista, sanoo terveydenhuollon erityisasiantuntija Mikko Vienonen tiedotteessa.
Anne Seppänen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
