Väkivallan kierteestä takaisin arkeen

Erittäin vaikeahoitoisia, impulsiivisen väkivaltaisia nuoria on hoidettu Pitkäniemessä 10 vuoden ajan. Useimmilla heistä menee hoitojakson jälkeen varsin hyvin.

Pitkäniemen sairaalan EVA-yksikköön kuljetaan metallinpaljastimen läpi. Potilaiden väkivaltaisuuden vuoksi tarvitaan turvaosasto-olosuhteita.

– Nuoret päätyvät tänne, jos heitä ei voida missään muualla hoitaa, kertoo ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino.

Pitkäniemen EVA-yksikön (Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten tutkimus- ja hoitoyksikkö) lisäksi näitä potilaita hoidetaan Suomessa vain Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa. Osastot perustettiin sen jälkeen, kun eri viranomaiset totesivat, ettei nuoria pitäisi hoitaa aikuisten osastoilla. Tuossa vaiheessa potilaista ei tiedetty juuri muuta, kuin että he ovat niin väkivaltaisia, etteivät sovi koulukoteihin eivätkä muille nuorten psykiatrisille osastoille. Alussa arveltiin, että potilaat tulisivat olemaan päihde­ongelmaisia jengi­nuoria.

– Näin ei ole. Potilaat ovat osoittautuneet hyvin sairaiksi, Kaltiala-Heino sanoo.

EVA-yksikköön tulevilla on vakavia mielenterveyden häiriöitä ja neuropsykiatrisia häiriöitä, joiden päälle on kehittynyt vaikeita käytöshäiriöitä. Taustalla on autismin kirjon sairauksia, oppimisvaikeuksia ja ongelmia sosiaalisessa hahmottamisessa ja oman temperamentin hallinnassa. Monilla on psykooseja tai vakavia mielialahäiriöitä. Osalla on kehittymässä oleva persoonallisuushäiriö.

Päihteiden käyttö ei ole iso ongelma EVA-yksikössä. Kaltiala-Heino sanoo, että alaikäisellä pitää olla sosiaalisia taitoja saadakseen alkoholia tai huumeita.

– Meidän potilaamme ovat liian sairaita päihdeporukoihin.

Hoitomalli vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen

Väkivaltaisten nuorten lisäksi hoitoon tulee vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyneitä. EVA-yksikössä on kehitetty hoitomalli heitä varten.

– Nuorten vahingoittava seksuaalikäyttäytyminen painetaan Suomessa usein villaisella, eikä valmiita malleja ollut. Hoitomalli on kehitetty yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Kaltiala-Heino kertoo, että nämä potilaat ovat useimmiten poikia, jotka ovat hyväksikäyttäneet lapsia. He eivät tavallisesti kuitenkaan ole pedofiilejä.

– On tavallista, että he eivät kykene sosiaaliseen kontaktiin omanikäistensä kanssa. Lisäksi heidän oma seksuaalisuutensa on sekaisin ja heillä on huono impulssikontrolli sekä psykiatrisia häi­riöitä.

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyneitä opetetaan EVA-­yksikössä pääsemään eroon haitallista käytöstä ylläpitävistä malleista. Heille opetetaan myönteistä seksuaalisuutta ja ruumiinkuvaa.

”Emme odota ihmeitä”

Hoitojaksot ovat EVA-yksikössä pitkiä. Useimmat tulevat tahdonvastaiseen hoitoon.

– Kun väkivallan kierre on saatu katkaistua, moni kuitenkin jatkaa hoidossa vapaaehtoisesti, Kaltiala-Heino sanoo.

EVA-yksikköön tulevat pojat ovat usein oireilleet jo päiväkoti-iästä asti. Taustalla on usein myös perheen ongelmia.

– He ovat nuoria, jotka olisivat tarvinneet tavallista enemmän tukea kasvuunsa. Usein he ovat saaneet apua poik­keuksellisen vähän.

Tytöillä on monesti taustalla raju nuoruusiän psykoosi. Heillä oireilu on alkanut yllättäen.

Hoitoon kuuluu aluksi kahden kuukauden mittainen tutkimusjakso. Sen jälkeen hoito kestää tavallisesti puolesta vuodesta vuoteen. Rajuissa psykooseissa hoitoaika EVA-yksikössä voi olla kaksikin vuotta.

– Tärkein asia on väkivaltaisen käytöksen hallinta. Päivärytmi on säännöllinen ja potilaat harjoittelevat aggressionhallintaa ja sosiaalisia taitoja. Lisäksi heitä hoidetaan oman diagnoosin mukaan.

Kaltiala-Heinon mukaan hoidon tulokset ovat hyviä. EVA-yksiköstä kotiutetaan normaalielämään, mikä mo­nien kohdalla tarkoittaa sijoituspaikkaa, sillä suuri osa on huostaanotettu jo aiemmin. Tukea he tarvitsevat jatkossakin.

– Jatkohoito järjestyy kyllä. Kaikki ymmärtävät, että nämä nuoret tarvitsevat paljon apua.

Nuoria on seurattu hoitojaksolta lähtemisen jälkeen ja kahden vuoden kuluttua useimmilla heistä menee varsin hyvin.

– Emme odota ihmeitä. Jos nuori on asunut samassa paikassa kahden vuoden ajan eikä hän ole sairaalassa, vankilassa tai koulukodissa ja pystyy käymään koulua ikätasoisesti, olemme onnistuneet, Kaltiala-Heino arvioi.

Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 15/13.