Turun yliopistossa tehdyssä laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa ilmeni, että useimmat nuoret eivät hae ammattiapua, vaikka heillä olisi mielenterveysongelmia. Hoidon tarpeen täyttämättä jääminen näkyi kaikissa tutkimuksessa tarkastelluissa kahdeksassa maassa. Suomessa noin neljännes vakavista mielenterveysongelmista kärsivistä nuorista hakeutuu ammattiavun piiriin. Tytöt hakevat Suomessa poikia todennäköisemmin ammattiapua.
Väitöskirjatutkija Yuko Mori Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta kertoo, että nuoret yrittävät saada ulkopuolista apua mielenterveysongelmiinsa sekä epämuodollisista että muodollisista lähteistä.
– Nuoret voivat saada ei-ammattimaista apua esimerkiksi ystäviltään, opettajiltaan tai perheenjäseniltään. Ammattimaista apua tarjoavat muun muassa kouluterveydenhoitajat ja -psykologit. Kansainvälisesti katsottuna se, mistä nuoret hakevat apua, riippuu esimerkiksi palvelujen saatavuudesta, kulttuuritaustasta ja mielenterveysongelmiin liittyvästä stigmasta, Mori sanoo tiedotteessa.
Mielenterveystietoisuutta tarvitaan
Tutkimusta johtaneen professori Andre Souranderin mukaan nuorten puutteellinen hakeutuminen mielenterveyspalveluiden piiriin korostaa maailmanlaajuista tarvetta mielenterveystietoisuuden ja mielenterveyden lukutaidon edistämiselle.
– Maailmanlaajuisesti tutkimuksessamme silmiinpistävin tulos oli se, kuinka tärkeitä epäviralliset avunlähteet, kuten opettajat, ystävät ja vanhemmat, olivat, Sourander sanoo.
Tutkimukseen osallistui noin 13 000 13–15-vuotiasta nuorta vuosina 2011–2017. Vastaajat olivat Norjasta, Suomesta, Kreikasta, Israelista, Japanista, Intiasta, Vietnamista ja Kiinasta. Tutkimus tehtiin osana Eurasian Child Mental Health Study -tutkimusta, jossa tarkastellaan nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä eri maissa.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
