Puoliso on usein vakavasti sairastuneen läheisin ja tärkein sosiaalisen tuen lähde. Tämä kävi ilmi myös Lääkärilehdessä julkaistusta eturauhassyöpäpotilaiden puolisoiden hyvinvointia kartoittavasta tutkimuksesta (1). Sosiaalisen tuen on todettu lievittävän merkittävästi sairauden aiheuttamaa psyykkistä stressiä. Naiset hyödyntävät yleensä sosiaalisia verkostoja laajasti, mutta miehillä tärkein sosiaalisen tuen lähde on yleensä oma puoliso (2).
Monet kysyvät hämmentyneinä, miten tukea vakavasti sairastunutta. Sosiaalinen tuki voi olla monenlaista: emotionaalista tukea, käytännön apua, materiaalista tai tiedollista tukea. Tieto ja sen käsittely asiantuntijan, läheisten tai toisten sairauden kokeneiden kanssa lisää hallinnan tunnetta. Tiedollisella tuella on erityistä merkitystä myös silloin, kun valmistaudutaan kohtaamaan edessä oleva pelottava tapahtuma, esimerkiksi leikkaushoito. Tiedollisen käsittelyn stressiä lievittävä vaikutus tulee ilmi myös edellä mainitun tutkimuksen tuloksista, joissa lääkäreiltä saatu tieto ja tuki lisäsi sekä puolison hyvinvointia että hänen potilaalle antamaansa tukea. Niin ikään puolison osallistuminen potilaan hoitoon näytti edistävän sekä hänen omaa hyvinvointiaan että hänen kykyään tukea potilasta.
Pessimistisen elämänasenteen ja heikon hallinnantunteen on todettu vähentävän yksilön selviämistä kuormittavista tilanteista ja vaikuttavan terveyttä ja hyvinvointia heikentävästi. Tästä syystä toiveikkuuden tukemisella voi olla erityisen suuri merkitys. Toivo näyttäytyy eri muodoissa sairauden eri vaiheissa, mutta sen ylläpitäminen on aina osa lääkärin ammattitaitoa.
Puolisoiden toisilleen tarjoaman tuen on todettu auttavan pääasiassa kahdella tavalla. Toisaalta terveyttä ja hyvinvointia edistävät suoraan stressin fysiologisten välitysmekanismien kautta syntyvät vaikutukset. Erityisesti fyysisen kosketuksen tiedetään vähentävän stressin fysiologisia oireita (3). Toisaalta sosiaalinen tuki auttaa epäsuorasti vaikuttamalla terveyskäyttäytymiseen. Puolison rooli esimerkiksi tupakoinnin lopettamisessa on havaittu merkittäväksi: jos puoliso lopettaa tupakoinnin, todennäköisyys, että toinenkin puoliso lopettaa, on noin 70 % (4). Puoliso on siis merkityksellinen sosiaalisen tuen tarjoajana, mutta myös terveyttä edistävien elintapojen ylläpitäjänä.
Vakava sairaus koskettaa parisuhteen molempia osapuolia ja saattaa vaikuttaa puolisoon jopa enemmän kuin potilaaseen. Tähän vaikuttavat elämäntilanne, parisuhteen dynamiikka ja yksilölliset psyykkiset ominaisuudet. Brittiläisen meta-analyysin mukaan masennus oli yhtä yleistä syöpään sairastuneiden puolisoilla kuin potilailla. Ahdistuneisuutta esiintyi puolisoilla jopa enemmän; puolisoista noin 40 % kärsi ahdistuneisuushäiriöistä. Naispuolisot raportoivat kuormittuneisuusoireita enemmän kuin miehet (5).
Potilaan ja puolison psyykkinen hyvinvointi ovat vastavuoroisessa suhteessa. Potilaan apea mieliala ja ärtyneisyys vähentävät puolison tarjoamaa tukea, ja toisaalta puolisokaan ei koe saavansa tällöin tukea potilaalta (6).
Vakava sairaus asettaa potilaan ja hänen puolisonsa vaativaan elämäntilanteeseen, ja parisuhteen dynamiikka joutuu aina uuteen tarkasteluun. Roolin muutos puolisosta tukijaksi tai hoitajaksi herättää monenlaisia, vaikeitakin tunteita. Puolison kuunteleminen ja huomioiminen on tärkeää, jotta hän jaksaisi tukea sairastunutta ja selviytyisi itse.
Syöpäpotilaita hoitavien tulisi seuloa potilaiden ja omaisten masennusta ja ahdistuneisuutta. Ammattilaisten tehtävä on tarjota myös puolisolle tietoa, tukea ja mahdollisuus osallistua keskusteluun lääkärin vastaanotolla. Kuntoutusmahdollisuuksista ja kolmannen sektorin tukipalveluistakin pitää muistaa kertoa.
Mila Gustavsson-Lilius
PsT, terveys- ja kriisipsykologiaan erikoistuva psykologi, erikoistutkija
Kuntoutussäätiö
Päivi Hietanen
syöpätautien dosentti, psykoterapeutti, lääketieteellinen päätoimittaja
Suomen Lääkärilehti
Kirjallisuutta
1. Lehto U-S, Saarinen J, Aromaa A, Tammela T. Eturauhassyöpäpotilaan puolisokin tarvitsee tukea. Suom Lääkäril 2015;70:3181–8.
2. Revenson TA ym. Couples coping with chronic illness: What’s gender got to do with it? Kirjassa: Revenson TA, ym, toim. Emerging perspectives on couples coping with stress. Washington DC: American Psychological Association 2005.
3. Uchino B. Social support and health: a review of physiological processes potentially underlying links to disease outcomes. J Behav Med 2006;29:377–87.
4. Christakis N, Fowler J. Connected: The Surprising Power of our Social Networks and How they Shape our Lives. New York, NY: Little, Brown 2009.
5. Mitchell AJ ym. Depression and anxiety in long-term cancer survivors compared with spouses and healthy controls: a systematic review and meta-analysis. Lancet Oncol 2013;14:723–32.
6. Gustavsson-Lilius M. Psychological consequences of cancer from the salutogenic and dyadic perspective, Helsinki University Print 2010.
Tieteellinen pääkirjoitus Lääkärilehdestä 47/2015 (20.11.)
Kuva: Panthermedia
