Vaivaisenluulla tarkoitetaan jalkaterän virheasentoa, jossa isovarvas kääntyy muihin varpaisiin päin. Tyvinivelessä alkaa tapahtua muutoksia ja nivel sekä sen limapussi kipeytyvät ja turpoavat.
Muuttunut jalan asento johtaa känsien ja hiertymien syntymiseen.
Vaivaisenluu aiheuttaa kipua ja muuttaa jalan asentoa niin, että myös nilkkaan ja sääreen saattaa säteillä kipua.
Vaivaisenluu johtuu isovarpaan tyvinivelen poikkeavasta kuormituksesta.
Vaiva on yleisempi naisilla kuin miehillä. Myös perintötekijät voivat vaikuttaa vaivaisenluun syntyyn.
Vaivaisenluun itsehoito
Vaivaisenluuta voi hoitaa tehokkaasti itse. Alkuvaiheessa hoidoksi riittää sopivien jalkineiden käyttö ja nivelen oikean asennon tukeminen tukisidoksella tai -laitteella.
Oikeanlaiset jalkineet ovat varvastilaltaan laajat ja pyöristetyt, joissa jalan paino jakautuu tasaisesti koko jalkaterälle.
Vaivaisenluun yhteydessä suositellaan usein ns. keinukenkiä tai erilaisia ortooseja.
Lihasharjoittelu on tärkeää vaivaisenluun hoidossa. Jumppausohjeita löytyy sekä internetistä tai saa ortopediltä ja jalkahoitajalta.
Terveyskirjaston sivuilta löytyy hyödyllistä tietoa vaivaisenluun itsehoidosta.
Milloin lääkäriin?
Jos itsehoito ei auta vaivaisenluun aiheuttamiin haittoihin, voidaan harkita leikkaushoitoa. Leikkaushoitoon turvaudutaan kuitenkin vain, jos virheasentoa ei saada itsehoidolla ja muilla tukitoimilla korjattua ja kivut haittavaat päivittäisiä toimia.
Leikkausmenetelmiä on useita. Suomessa yleisin leikkaus on jalkapöydän ensimmäisen luun pään muotoilu ja virheasennon oikaisu.
Virheasento kuitenkin uusii 10–20 prosentilla leikatuista.
Lievienkin vaivaisenluun vaivojen vuoksi kannattaa hakeutua jalkahoitajalle. Jalkahoitaja voi auttaa valitsemaan oikeanlaiset jalkineet ja neuvoa mahdollisten kiilojen käytössä. Jalkahoitaja voi hoitaa myös mahdolliset känsät.
Miten ehkäistä vaivaisen luun syntymistä?
Vaivaisenluun syntymistä voi ehkäistä parhaiten käyttämällä kenkiä, joissa on matala korko ja joissa on tarpeeksi tilaa kärjessä.
Jalkateriä voi myös harjoittaa tekemällä ns. spiraalidynaamisia harjotteita.
