Allergiset sairaudet jaotellaan yleensä allergiseen nuhaan, allergiseen silmätulehdukseen, allergiseen astmaan, allergiseen kosketusihottumaan, atooppiseen ihottumaan, ruoka-allergioihin sekä anafylaksiaan eli äkilliseen, vakavaan allergiseen yleisreaktioon.
Allergisen nuhan ja silmän sidekalvon tulehduksen hoitona ovat yleensä antihistamiinitabletit, nenään laitettava kortisoni- tai antihistamiinisuihke sekä antihistamiini- tai natriumkromogligaattisilmätipat. Tarvittaessa voi lisäksi käyttää nenää kostuttavia suihkeita.
Hankalissa oireissa voidaan lisäksi käyttää lyhyen aikaa nenän limakalvoja supistavia suihkeita ja antihistamiini-pseudoefedriini-yhdistelmätabletteja tukkoisuuden ja nuhan lievittämiseksi.
Allergian selvittämiseksi ei tarvita laboratoriokokeita tai allergiatestejä, jos lääkkeet ja hoito auttavat oireisiin.
– Kaikki allergialääkkeet eivät välttämättä sovi lapsille, siksi hoitoa suunniteltaessa tulee huomioida potilaan ikä. Mikäli hoito ei riitä pitämään oireita kurissa, kannattaa miettiä, voisiko hyötyä siedätyshoidosta. Siedätyshoito on tavallisesti pistoksina tai kielenalustabletteina annettavaa pitkäaikaista hoitoa, jolla pyritään kasvattamaan elimistön sietokykyä allergiaa aiheuttavaa ainetta kohtaan, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Sanna Salmi.
Mikäli allergiaan liittyy hengitysoireita, tehdään yleensä keuhkofunktiokoe eli spirometria ja kahden viikon pef-seurantatutkimus astman poissulkemiseksi.
– Koivuallergeenille herkistyneillä on kaksin- tai kolminkertainen riski sairastua astmaan. Vaikka kaikilla ei todeta astmaa, jotkut saattavat hyötyä siitepölykaudella hengitettävästä, keuhkoputkia avaavasta astmalääkkeestä.
Allergista ihottumaa hoidetaan perusvoiteilla, kortisonivoiteilla, kalsineuriinin estäjävoiteilla (atooppisen ihottumaan hoitoon tarkoitetuilla lääkevoiteilla), UV-valohoidoilla ja sisäisillä lääkehoidoilla.
Runsas perusvoiteiden käyttö on allergisen ihotulehduksen pahenemisen ehkäisyssä tärkeää. Iho kannattaa pestä vain vedellä tai miedolla puhdistusöljyllä ja huolehtia siitä, että vaatteet eivät hankaa tai ärsytä ihoa.
Allergialääkkeen voi ottaa ennakkoon
Allergialääke kannattaa ottaa ennakkoon, jos tietää olevansa menossa paikkaan, jossa allergiaoireita voi tulla.
– Antihistamiinitabletti on yleensä paras ja nopein allergialääke lievään suun kutinaan sekä silmä-, nenä- tai iho-oireisiin. Setiritsiini on nopeavaikutteisin lääke ja sen vaikutus tulee jo puolessa tunnissa, Salmi tietää.
Setiritsiini on ns. vanhan ajan allergialääke, joka saattaa väsyttää.
Välittömissä allergiareaktioissa ensimmäiset oireet alkavat yleensä minuuteissa tai puolessa tunnissa.
– Jos kissa-allergikko on ollut kontaktissa kissaan, oireilu alkaa yleensä viimeistään tunnin sisällä altistuksesta. Toinen allergia-aalto, johon liittyy muun muassa väsymysoireita, alkaa neljän tunnin kohdalla. Oireet helpottavat vähitellen, jos altistus on hävinnyt lähiympäristöstä.
Siitepölyallergikolla allergiajakso voi kestää useita viikkoja tai jopa kuukausia. Pahimmillaan siitepölyallergian kourissa eletään helmi-maaliskuusta aina syyskuulle saakka.
– Siitepölyallergia alkaa yleensä pikkuhiljaa voimistuen. Oireet aaltoilevat säätilan mukaan, kunnes vähitellen hälvenevät ilman siitepölypitoisuuksien vähetessä. Toiset kärsivät voimakkaista oireista pitkään. Oireet saattavat alkaa jo siinä vaiheessa, kun ilmassa on ensipitoisuuksia ja jatkua siitepölykauden loppuun saakka, Salmi toteaa.
Pitääkö allergisoivia ruoka-aineita välttää täysin?
Allergeenien rutiininomaista välttämistä ei suositella, koska se voi johtaa liian yksipuoliseen ravintoon, aiheuttaa stressiä ja huonontaa elämänlaatua.
– Rutiininomaisen allergeenin välttämisen on havaittu voivan jopa pahentaa allergioita ja esimerkiksi lapsen kohdalla haitata elimistön normaalin sieto- ja puolustuskyvyn kehittymistä. Jokaiselle allergikolle olisi hyvä miettiä yksilölliset välttämisohjeet allergiat ja niiden voimakkuus huomioiden. Allergia-asioissa kannattaa myös luottaa omiin havaintoihinsa. Jos on huomannut hyötyvänsä esimerkiksi koivun kukinta-aikana siitä, että välttää ikkunoiden avaamista ja vuodevaatteiden tai pyykin kuivattamista ja tuulettamista ulkona, kannattaa silloin toimia niin, jos se lievittää allergiaoireita, Salmi kehottaa.
Jos todetaan, että on herkistynyt eläimille ja itsellä on lemmikkieläin, eläimestä luopumista ei enää automaattisesti suositella ratkaisuksi.
– Tilannetta kehotetaan seuraamaan rauhassa ja hoitamaan samalla allergiaoireita. Usein ihminen ei saa omasta lemmikistään oireita, vaan hän on muodostanut sietokyvyn juuri sitä eläintä kohtaan.
Ruoka-allergioista kärsiviä potilaita kehotettiin aiemmin välttämään allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita. Nykyään ajatellaan, ettei lievästä suuallergiaoireyhtymästä kärsivän tarvitse kokonaan välttää allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita.
– Suuri osa ruoka-allergioista on siitepölyallergian ristiallergioita, jolloin ne eivät ole itsenäisiä ruoka-allergioita, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Sanna Salmi.
– Suuri osa ruoka-allergioista on siitepölyallergian ristiallergioita, jolloin ne eivät ole itsenäisiä ruoka-allergioita. Tällaiset allergiat aiheuttavat useimmiten vain lieviä suuoireita. Oireet saattavat olla siitepölyn kukinta-aikaan voimakkaampia kuin siitepölykauden ulkopuolella. Mikäli ruoka-aine aiheuttaa ohimenevää, lievää suun kutinaa, ei se ole este ruoan nauttimiselle. Oireita aiheuttavia ruoka-aineita suositellaan nauttimaan kuitenkin varovasti ja oman harkinnan mukaan. Allergiaa aiheuttavan ruoan kypsentäminen tai hedelmän kuoriminen voivat vähentää oireilua, Salmi neuvoo.
Jopa valtaosa pähkinäallergioista kuuluu suuallergiaoireyhtymään, eivätkä ne yleensä aiheuta suun kutinaa kummempia oireita.
– Mikäli pähkinöistä aiheutuu suun ohimenevää kutinaa koivun kukinta-aikana, kyse on todennäköisesti suuallergiaoireyhtymästä. Kannattaa kuitenkin hakeutua lääkäriin, jos asia mietityttää tai oireet tuntuvat pahentuneen ja niihin liittyy ihottumaa, huonovointisuutta, hengenahdistusta tai suun turvotusta. Verikokeen avulla pystytään melko varmasti selvittämään, onko kyseessä todennäköisesti vakavia reaktioita aiheuttava allergia vai ei. Vaikka kyse olisi todennäköisesti vain lieviä oireita aiheuttavasta suuallergiasta, ei pähkinäallergikon silti kannata suunnata pitkälle lentomatkalle tai Lapin erämaavaellukselle eväinään pussillinen pähkinöitä, Salmi muistuttaa.
Luonnollinen siedätys sopii useimmille
Lievistä ruoka-allergioista kärsivä voi siedättää itseään vähitellen allergiaa aiheuttaville ruoka-aineille.
– Tällaista luonnollista siedätystä kannattaa tehdä monestakin syystä. Jos ryhtyy välttelemään esimerkiksi tuoreita kasviksia, on riskinä, että ravintoympyrän mukainen monipuolinen ruokavalio kaventuu liiaksi. Silloin aikuisellakin voi helposti olla haasteena, ettei hän saa ravinnostaan tarvittavia vitamiineja ja hivenaineita, puhumattakaan kasvu- ja kehitysvaiheessa olevasta lapsesta.
Mikäli ruokavaliota joudutaan allergioiden vuoksi runsaasti karsimaan, tilanteesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Ravitsemusterapeutin kanssa voi miettiä, miten ruokavalion saisi sellaiseksi, että se sisältäisi riittävästi ravintoaineita.
– Jos ruokavalio on kovin kapea yliherkkyyksistä johtuen ilman, että kärsii kuitenkaan varsinaisista allergiaoireista, on tärkeää selvittää, ettei ruoan aiheuttamien ärsytysoireiden taustalla ole jotain muuta syytä, kuten refluksia, Salmi muistuttaa.
Vakava ruoka-allergia voi aiheuttaa voimakkaampia oireita ja jopa vakavan allergisen reaktion eli anafylaksian.
– Silloin, jos saa allergiaoireita hyvin herkästi tai on saanut anafylaktisen reaktion ruoka-aineesta, on kyseisen ruoka-aineen välttäminen tarpeen. Tilanne mietitään kuitenkin tapauskohtaisesti lääkärin kanssa, koska allergiat ovat hyvin erilaisia eri ihmisillä.
Milloin kannattaa hakeutua allergian vuoksi lääkäriin?
Allergiaoireiden vuoksi ei välttämättä tarvitse hakeutua lääkäriin, jos oireet ovat lieviä ja niiden kanssa pärjää itsehoidolla ja apteekista ilman reseptiä saatavilla allergialääkkeillä. Allergian selvittämiseksi ei tarvita laboratoriokokeita tai allergiatestejä, jos lääkkeet ja hoito auttavat oireisiin.
– Aiemmin allergioita tutkittiin ihopistokokeilla, mutta nykyään allergiatestit otetaan yleensä verikokeena. Verestä mitataan IgE-vasta-aineita ja sitä, onko niitä muodostettu tiettyjä allergeenejä, esimerkiksi koivun siitepölyä vastaan. Jos vasta-ainepitoisuus on kohonnut ja henkilöllä on tyypillisiä allergiaoireita koivun kukinta-aikaan, voidaan diagnosoida koivun siitepölyn aiheuttama allerginen nenän ja silmän sidekalvon tulehdus
Lääkäriin kannattaa hakeutua aina, jos allergiaan liittyy voimakkaita ja häiritseviä oireita.
– Esimerkiksi lääkeaineherkistymiset ja -allergiat voivat aiheuttaa voimakkaita suolisto-oireita, iho-oireita ja hengenahdistusta. Jos uusi lääke on aiheuttanut laajemman ihoreaktion, siitä kannattaa ottaa valokuva ja olla yhteydessä lääkkeen määränneeseen tahoon. Mikäli ilmenee voimakkaampia yleisoireita, kuten verenpaineen laskua, oksentelua ja kurkun turvotusta tulee aina hakeutua nopeasti päivystykseen, Salmi kehottaa.
Anafylaktinen shokki on nopeasti kehittyvä, henkeä uhkaava allergiareaktio, joka usein alkaa ihottumana. Tätä seuraavat suolioireet, nopea pulssi, verenpaineen lasku, keuhkoputkien supistelu, limaisuus ja turvotukset. Oireina ovat mm. hengenahdistus, pahoinvointi ja kutina.
Anafylaktinen kohtaus voi uusiutua muutaman tunnin kuluttua ensihoidon jälkeen.
Anafylaktinen kohtaus vaatii välitöntä ensihoitoa ja hakeutumista päivystykseen. Anafylaktisen kohtauksen ensihoitona on adrenaliinikynällä tai muulla tavoin pistettävä adrenaliini. Adrenaliinikynä pistetään reiden ulkosivun lihakseen, tarvittaessa vaatteiden läpi.
– Anafylaktista reaktiota ei yleensä voi saada suoraan, jos otetaan ensimmäistä kertaa esimerkiksi jotakin lääkeainetta. Lääkeaineallergiassa ensimmäiset lievemmät reaktiot ovat yleensä ihottuma, turvotus tai vatsaoireet. Alafylaksia on uusintareaktio, jota on edeltänyt aiempi kohtaaminen allergeenin kanssa, jolloin elimistö on muodostanut IgE-vasteen allergeenia kohtaan.
