Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan hoitoon liittyvän tyytymättömyyden syitä ovat erityisesti hoitoon pääsyn viivästyminen, epäily virheellisestä diagnoosista tai hoitovirheestä sekä ohjaukseen ja neuvontaan liittyvät asiat. Tyytymättömyyttä kohteluun on aiheuttanut esimerkiksi alistamiseen liittyvä kokemus, kuten tunne ettei tule kuulluksi.
Aihetta käsitellään kolmen eri aineiston avulla. Yksi osa tarkastelee terveydenhuollon esimiesten näkemyksiä potilaspalaute- ja muistutusjärjestelmien toiminnasta. Terveydenhuollon esimiesten mielestä muistutus on kankea ja hidas keino vaikuttaa asioihin. Potilaan kannalta helppo, nopea ja joustava keino näyttäisi olevan potilaspalaute suoraan terveydenhuollon yksikköön.
Potilaan kokemuksia saamastaan hoidosta ja kohtelusta selvitettiin tutkimalla Kalevan yleisönosaston mielipidekirjoituksia vuoden ajalta sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille osoitettuja muistutuksia 20 vuoden ajalta.
Tutkimuksen mukaan vuoden 1993 voimaan tullen potilaslain mukaisten muistutusten sisältöä ei ole Suomessa aikaisemmin tutkittu. Muistutusten määrä kasvoi voimakkaasti tutkimusjakson aikana. Silti niiden määrä on vähäinen verrattuna hoidossa olleiden potilaiden määrään. Muistutukset ovat yleisimmin potilaiden itsensä tekemiä. Naiset tekevät miehiä useammin muistutuksia.
Terveystieteiden maisteri Mailis Mäkelä väittelee Oulun yliopistossa 12. kesäkuuta 2015. Hoitotieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Hoitoon ja kohteluun kohdistuva tyytymättömyys: Potilaslain mukaiset muistutukset (Dissatisfaction with medical care and treatment. Complaints based on the Act on the Status and Rights of Patients).
Lue myös:
Potilaalla on oikeuksia
Tiedon tulkinta kuuluu potilaalle
Lähde:
Oulun yliopisto
Kuva:
Johanna Nykopp
