Suomessa todetaan vuosittain noin 7 000 lonkkamurtumaa ja murtumien määrä tulee todennäköisesti kasvamaan entisestään väestön ikääntyessä. Lonkkamurtumien ehkäisyn kannalta olisi tärkeää tunnistaa ne henkilöt, joilla murtumariski on erityisen suuri.
TtM Maarit Kaupin väitöstutkimuksen mukaan 55 vuotta täyttäneiden suomalaisten lonkkamurtumariskiä voidaan hyvin ennustaa yksinkertaisella mallilla.
– Tutkimuksessani lonkkamurtumariskiä pystyttiin ennustamaan mallilla, joka sisälsi tiedot henkilön iästä, sukupuolesta, kehon koosta sekä kaatumisriskiin liittyvistä tekijöistä, kuten kävelynopeudesta, käytössä olevien keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden määrästä ja Parkinsonin taudista, Kauppi kertoo.
Tutkimuksessa lonkkamurtumia itsenäisesti ennustavia tekijöitä olivat lisäksi ultraäänimittauksella arvioitu luun lujuus sekä seerumin D-vitamiinipitoisuus. Vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla myös synnyttäneisyys oli yhteydessä alhaisempaan lonkkamurtumariskiin.
– Lonkkamurtumien ehkäisyn kannalta optimaalinen D-vitamiinitaso näytti olevan vähintään 60 nanomoolia per litra. Kun kaatumisen riskitekijät otettiin huomioon, kantaluun ultraäänimittaus toi väestötasolla lonkkamurtumariskin ennustamiseen vain vähäistä lisäarvoa. Toisin sanoen tutkimuksessani käytetyn mallin avulla riskiryhmään kuuluvat voitiin tunnistaa melko luotettavasti ilman luun lujuuden tutkimistakin, Kauppi tarkentaa.
Väitöstutkimus koostui kahdesta suomalaista aikuisväestöä edustavasta aineistosta, Terveys 2000 -tutkimukseen vuosina 2000–2001 osallistuneista 30 vuotta täyttäneistä miehistä ja naisista (n=6035) sekä Mini-Suomi -terveystutkimukseen vuosina 1978–1980 osallistuneista 45 vuotta täyttäneistä naisista (n=2039).
Lue myös: Näin suojaat lonkkaniveliäsi
Lähde:
Turun yliopisto
Kuva:
Panthermedia
