Lääketieteen lisensiaatti Hannele Pruikkonen selvitti väitöstutkimuksessaan kurkunpäätulehduksen riskitekijöitä ja sairaalahoitoon vaikuttavia tekijöitä hengitystieinfektioon liittyvän uloshengitysvaikeuden hoidossa sekä varhaislapsuudessa sairastetun hengitystieinfektion yhteyttä myöhempään astma- ja allergiasairastavuuteen. Tutkimukseen sisältyi kaksi rekisteriaineistoa ja yksi seurantatutkimusaineisto.
Tutkimuksessa todettiin, että kurkunpäätulehduksen uusiutuminen on erittäin tavallista ja sisarusten ja vanhempien sairastama kurkunpäätulehdus on merkittävin riskitekijä kurkunpäätulehdukselle ja sen uusiutumiselle. Alle 6 kuukauden ikäisillä lapsilla ilmatiehyttulehduksen taudinkuva on epävakaa ensimmäisen 5 oirepäivän aikana. Kuume, matala happisaturaatioarvo ja respiratory syncytial -virusinfektio ennustavat osastohoidon ja invasiivisten toimenpiteiden tarvetta ilmatiehyttulehduksen yhteydessä.
Yli 6 kuukauden ikäisillä lapsilla happisaturaatioarvo > 93 % ennustaa lievää taudinkuvaa hengitystieinfektioon liittyvän uloshengitysvaikeuden hoidossa. Tutkimuksen mukaan käyttämällä tätä happisaturaatioarvoa raja-arvona, kun arvioidaan sairaalahoidon tarvetta, voidaan merkittävästi ja turvallisesti vähentää sairaalahoidon tarvetta lasten hengitystieinfektioon liittyvän uloshengitysvaikeuden hoidossa.
Tutkimuksesta selvisi myös, että alle 6 kuukauden iässä sairastettu respiratory syncytial -virusinfektio on riskitekijä varhaislapsuudessa ilmeneville astmaoireille, mutta tämä riski vähenee iän myötä ja 8 vuoden iässä ei ole havaittavissa eroja astma- ja allergiasairastavuudessa, kun verrataan näitä potilaita muun hengitystieinfektion sairastaneisiin potilaisiin ja terveisiin kontrollipotilaisiin.
Hengitysvaikeus on yleinen oire lapsilla virusten aiheuttamien hengitystieinfektioiden yhteydessä. Hengitystieinfektioihin liittyvä hengitysvaikeus on yksi yleisimmistä syistä päivystyspoliklinikkakäynteihin ja äkillisiin sairaalahoitojaksoihin lapsipotilailla. Tutkimuksessa todetaan, että hengitystieinfektioiden taudinkulun tuntemisella ja hengitysvaikeuden vaikeusasteen arvioinnilla on tärkeä merkitys näiden potilaiden hoidon toteuttamisessa.
Lue myös:
Miten tunnistaa lapsen kurkunpääntulehdus?
Lähde:
Viral infection induced respiratory distress in childhood
Oulun yliopisto
Kuva:
Panthermedia
