Keliakia voitaisiin havaita aikaisemmin seuraamalla säännöllisesti transglutaminaasi- ja gliadiinipeptidivasta-aineita lapsilla, joilla tiedetään olevan perinnöllinen alttius sairastua keliakiaan, osoitti LL Anne Lammin väitöstutkimus. Seurantatutkimuksessa ei havaittu gluteenin käytön aloitusiällä tai samanaikaisella rintaruokinnalla olevan merkitsevää vaikutusta keliakiaan sairastumiseen.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä vuosien 2007–2013 aikana toteutetussa tutkimuksessa seurattiin syntymästä kolmen tai neljän vuoden ikään asti lapsia, joilla oli perinnölliseen keliakia-alttiuteen voimakkaimmin altistava HLA-DQB1*02- ja -DQA1*05 -geenimuoto.
Seurannan aikana lapsilta määritettiin 9 kuukauden iästä lähtien säännöllisesti transglutaminaasi- ja gliadiinipeptidivasta-aineita sekä perifeerisen veren gliadiinispesifisiä T-soluvasteita. Neljään ikävuoteen mennessä 6,5 prosentilla lapsista havaittiin transglutaminaasivasta-aineita ja 3,1 prosentilla todettiin keliakia. Keliakia diagnosoitiin keskimäärin 3,5 vuoden iässä.
Ensimmäiset transglutaminaasivasta-ainepositiiviset tapaukset havaittiin 18 kuukauden iässä ja ensimmäiset gliadiinipeptidivasta-ainepositiiviset tapaukset jo 9 kuukauden iässä. Kaikki keliakiaan sairastuneet lapset yhtä lukuun ottamatta diagnosoitiin vasta-aineseurannan perusteella ilman aikaisempia keliakiaan viittaavia oireita.
Lääketieteen lisensiaatti Anne Lammin väitöskirja Gliadin-specific immune responses in the development and prediction of celiac disease in children (Gliadiinispesifisen immuunivasteen rooli keliakian kehittymisessä ja sen ennustamisessa lapsilla) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 27. marraskuuta.
Lue lisää:
Kasvuseula auttoi lasten keliakian tunnistamisessa
Uutta tietoa hoidolle reagoimattomasta keliakiasta
Lähde:
Itä-Suomen yliopisto
Kuva:
Panthermedia
