Anita Puustjärvi sekä Jorma Komulainen kommentoivat Lääkärilehdessä (myöhemmin Potilaan Lääkärilehdessä ) ja oikaisivat ADHD:tä koskevaa julkaisuamme.
Kerroimme 23.5.2024 Kelan tutkimusblogissa , että jo joka kymmenes 10–12-vuotias poika sai Kelan rekisterien perusteella korvauksia vähintään yhdestä ADHD-lääkeostosta vuonna 2023. Alueelliset erot olivat selkeitä. Itä-Suomessa käytön yleisyys lähestyy jo viidennestä ikäryhmän pojista.
Esitimme virheellisesti, että ADHD:n Käypä hoito -suosituksessa olisi tapahtunut merkittävä muutos vuonna 2019, ja joka olisi ohjannut lasten diagnostiikan ja hoidon perusterveydenhuoltoon.
Hoitosuositusta päivitettiin vuonna 2017. Tuolloin kirjattiin, että ”lasten diagnostinen arvio ja hoito- ja kuntoutussuunnitelma tehdään ensisijaisesti perusterveydenhuollossa, ellei erityistä perustetta vaativampiin palveluihin ole esimerkiksi erotusdiagnostisista syistä".
Lääkärilehti oli otsikoinut Puustjärven ja Komulaisen kirjoituksen muotoon ”Kelan väite ADHD:sta ei pidä paikkaansa”.
Toivomme, ettei otsikko vie lukijoiden huomiota pois siitä, mitä esitimme lasten ADHD:sta ja ADHD-lääkkeiden käytön yleistymisestä Suomessa.
Kannustamme jatkamaan keskustelua kansallisista korjaustoimenpiteistä. Mallia voimme ottaa Ruotsista, missä lääkeviranomainen Läkemedelsverket sai 24.5.24 maan hallitukselta toimeksiannon edistää ADHD-lääkkeiden tasapuolista, turvallista ja tarkoituksenmukaista käyttöä.
Suomessa poikien ADHD-lääkkeiden käyttö on jo yleisempää kuin Ruotsissa, eikä yleistymisessä ole havaittavissa tasaantumisen merkkejä.
Miika Vuori, erikoistutkija, Kela
Päivi Ruokoniemi, lastenpsykiatrian, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon sekä terveydenhuollon erikoislääkäri
Kati Sarnola, erikoistutkija, Kela
Andre Sourander, lastenpsykiatrian professori, Turun yliopisto
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
